Tohninmäen ristiraunio on tarkemmin ajoittamaton historiallinen
kohde. Joissain lähteissä ristiraunio on merkitty rautakautiseksi,
joissain taas historiallisen ajan muinaisjäännökseksi. Paikalla
kerrotaan olleen kiviraunio, muotonsa puolesta ristiraunioksi
kutsuttu. Tämän keskellä on tarinoiden mukaan ollut puukuva, jolle
on mahdollisesti uhrattu. Puukuva oli suuren miehen kokoinen ja
muotoinen, honkapuusta tehty, suuret rautarenkaat korvissa.
Tavallisimmat uhrit suomalaisessa esikristillisessä
uskomusmaailmassa ovat olleet erilaiset ruuat, metallit ja
raha.
Ristiraunion kohdalla on kerrottu tarinoita juuri maan antimista
tuoduista ensiuhreista. Joskus 1700-luvun puolivälin jälkeen Lapuan
nimismiehen kerrotaan määränneen ristiraunion hävitettäväksi. Kun
rauniota on 1800-luvun alussa kaivettu, on löytynyt vielä osa
puukuvaa, jonka sisällä oli hopearaha sekä raunion pohjasta pieniä
ristejä ja mahdollisia sormuksia. Nämä esineet ovat tiettävästi
kaikki kadonneet.
Kerrotaan, että eräs kyläläinen olisi nähnyt unen, jossa oli
varoitettu rakentamasta raunion paikalle mitään rakennusta.
Kuitenkin siihen oli 1800-luvun puolivälissä rakennettu riihi, joka
oli palanut heti ensi käytössä. Sen jälkeen paikalle oli rakennettu
sauna. Saunasta oli tarinoiden mukaan kuitenkin tullut niin kehno,
ettei siellä voinut kukaan edes synnyttää ja niin oli sauna
päätetty purkaa.
Ristirauniosta on kerrottu myös tarinaa, jonka mukaan mies
vaimonsa ja lapsensa kanssa olisi paennut Tohnin takamaille
isonvihan aikaan piilopirttiin. Tyttö kuoli puutteeseen ja
haudattiin korpeen. Vaimon kuoltua tytön haamu käski haudata äidin
siunattuun maahan. Matka oli pitkä ja mäkinen, niinpä mies jaksoi
vain Tohninmäelle. Viimeisillä voimillaan hän kaivoi kiviseen
mäkeen kuopan johon laski vaimonsa, ja vieritti hiekkaa perään.
Päälle hän latoi runsaasti kiviä. Tämän tehtyään mies itse nukahti
ikuiseen uneen haudan viereen. Monien vuosien kuluttua muuan
erämies löysi luurangon, hautasi luut ja kyhäsi ristin röykkiön
päälle.
Tohnin Kyläseura ja Töysä-Seura ovat yhteistyössä kunnostaneet
ja merkinneet tämän muinaisjäännösalueen v. 2004-2005. Alueen
raivauksessa v. 2004 paljastui laakea ristinmuotoinen sakarakivi,
jota arvellaan peruskalliossa olevaksi luonnonmuodostumaksi.
Kiviröykkiö on paikalle tehty rekonstruktio siitä tarujen
rauniosta, jonka todellisesta rakenteesta ei ole varmaa tietoa.
Töysän vaakunassa on kuvattu Tohnin ristiraunio. Vaakunan on
suunnitellut Gustaf von Numers. Sisäasiainministeriö vahvisti
18.2.1959 aiheen Töysän kunnanvaakunaksi.
Kätkökoordinaatit
Ristirauniolta löydät infotaulun. Selvitä siitä seuraavat
asiat:
- Tekstin ensimmäinen nelinumeroinen luku on A.
- Tekstin viimeinen nelinumeroinen luku on B.
- Mustavalkoisten valokuvien lukumäärä on C.
- Pienten logojen lukumäärä infotaulun alaosassa on
D.
Kätkökoordinaatit ovat:
- N62°42. [A / C + 7]
- E23°48. [(B / D) / D + 24]
Juhaz, janetzky ja Shamino ystävällisesti sponssasivat kätköön
kynän, kiitoksia!