Hämeenlinnan kaupungin länsipuolella sijaitsevaan Myllymäkeen
oli 1850- ja 1860-luvulla syntynyt asuinalue. Krimin sodan aikana
voimaanpantua ruotujakoista sotaväenpataljoonaa varten
rakennuttivat kaupungin kauppiaat Myllymäkeen hautausmaata
vastapäätä 1853 ns. "maneesin". Tämän suuren puurakennuksen
vieressä oli keittohuone.
Yleinen asevelvollisuus tuli Suomen suuriruhtinaskunnassa
voimaan 1878. Maan jokaisen kahdeksan läänin pääkaupunkiin
perustettiin tarkk'ampujapataljoona. Maneesin paikalle ruvettiin
rakentamaan majoitustiloja Suomen 7. Tarkk'ampujapataljoonalle.
Ensimmäiset rakennukset olivat puurakenteisia. Neljä puista
kasarmirakennusta sijoittuivat neliön muotoon ja asuinrakennukset
neliön itäpuolelle. Kasarmialue on rakennettu Yleisten rakennusten
ylihallituksen laatimien tyyppipiirustusten mukaan.
Suunnittelutyöstä vastasi pääasiassa arkkitehti August Boman.
Puinen miehistörakennus n:o 11. on viimeinen jäljellä oleva
neljästä samanlaisesta komppaniarakennuksesta. Puinen aliupseerien
asuintalo 3. ja upseerien puiset asuintalot 4., 8. ja 15. ovat
1880-luvulta, samoin päävartio 6., kerhorakennus 7. ja
toimistorakennus 14.
Kasarmit luovutettiin venäläiseile 1901. Ennen ensimmäistä
maailmansotaa lisättiin venäläisten joukkojen määrää huomattavasti.
Joukkojen majoituksen järjestämiseksi käynnisti tsaari suuren
rakennusohjelman. 1910-luvun alkupuolella rakennettiin Suomen
kasarmin alueelle useita tähän ohjelmaan kuuluvia rakennuksia.
Tiiliset miehistörakennukset n:o 1., 2. ja 10. ovat
1910-luvulta, samoin upseerikerho. Näiden venäläisen
kasarmiarkkitehtuurin tyypillisten tiilirakennusten julkisivut on
jäsennelty poikkeuksellisen rikkaasti.
Suomen kasarmilla on toiminut kenttätykistöjoukkoja yli 50
vuoden ajan eri nimisinä yksikköinä: ensimmäisenä
Jääkäritykistörykmentti 1921- ja viimeisenä Jääkäripatteristo
-1977. Alueella on JPston ja kaupungin pystyttämä tykistöjoukkojen
muistomerkki.
Joukko-osastot on Suomen kasarmilta siirretty pois, niinkuin
muistakin Hämeenlinnan varuskunnista. Kasarmialueella on nykyisin
Läntisen maanpuolustusalueen esikunta ja Hämeen sotilasläänin
esikunta.
Lähde: Linnan kasarmi - Suomen kasarmi, Hämeenlinnan
varuskunnan rakennushistoriaa, Pekka Laine 1978.
Annetut koordinaatit tuovat sinut kasarmin pääportille.
Selkäsuonkadun puoleisella portilla oli aiemmin aina vartiosotilas
passissa. Nykyisin valvottu alue on pienempi. Vanha
vartiokatos portilla kuitenkin on. Sotilaat ovat
kaiverrelleet taustalla olevaan tiiliseinään TJ-merkintöjään.
Katoksen pylväs on maalattu perinteisesti sini-valkoraitaiseksi.
Montako valkoista raitaa pylväässä on? Lisää lukuun 2, saat numeron
A.
Luvaton liikkuminen sotilasalueella on rikoslain nojalla
kiellettyä. Vanhassa laissa kielto oli luvussa 42. Laki on
muuttunut, mutta Suomen kasarmin kieltotaulussa
oli pitkään vanhan luvun numero. B on kyseinen luku jaettuna
14:llä.
Kätkö ei ole aidatulla esikunta-alueella. Jos saamasi koordinaatit
ohjaavat sinua sinne, on laskelmissa virhe. Tarkista vihjeet ja
laskelmat uudelleen.
Kuvassa on upseerikerhorakennus. Rakennus ei
enää ole kerhokäytössä, aluella toimii kuitenkin Kerhoravintola
Seiska. Etsi upseerikerhorakennus. Kartassa sen rakennusnumero on
C.
Keskellä kasarmin kenttää on päävartio. Sen
edessä on pari tykkiä. Tykkien lukumäärä on D.
Kerhoravintola Seiska (entinen aliupseerikerho)
on puutalossa, joka alkuaankin oli kerho- ja kansliarakennus.
Välillä talossa oli sotilaskoti. Mikä on rakennuksen numero?
Vähennä luvusta 7 niin saat E:n.
Suurimmassa upseerien asuintalossa on nykyisin lasten
päiväkoti. Mikä on päiväkodin nimi? Nimen
kirjaimien lukumäärä jaettuna neljällä on F.
Kätkön koordinaatit ovat N 60° 59.ABC E 24°
27.DEF.
Cache description is only in Finnish. Please email me if you are
coming to Hämeenlinna and want to search the cache, I send english
translation.
 |
TALVIKÄTKÖ - Kätkö ei jää talvella lumen alle.
WINTER CACHE - The cache is not under snow in
winter. |