Kammiovuori Sysmä Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Cache is located near the viewpoint of Kammiovuori in Sysmä.
Kätkö sijaitsee Sysmän Kammiovuorella näköalapaikan läheisyydessä.
English summary
Finland's gneiss bed rock was formed during the lce-Age. You can very clearly see the affects of the lce-Age on the shores of the lake Päijänne.
Sysmä is famous for its high places. Kammiovuori is in the middle of the Vintturi forests and is about 220 m high. A clean, natural, and beautiful country side, a clear blue lake, and almost untouched forests; this is Kammiovuori.
In Kammiovuori the Ice-Age left boulders behind, the biggest of them is called Sysmä's Linta, it's about seven meters high. It's a good place to sit down and enjoy the beautiful view.
Original stash content:
-First aid kit
-Matches (removed)
-Football playing cards (removed)
-Toy elephant (removed)
-Sewing kit (removed)
-Fishing hook
-Luminous tag
-Log book, a pen and two pencils (two pencils removed).
It's worth to take packed lunch with you and have them at the viewpoint. There's a trash can near the parking space, do not leave any trash behind.
Some information about Kammiovuori in Sysmä's webpage:
http://www.sysma.fi/en/history_prehistory.html
Allaoleva teksti on Etelä-Suomen Sanomien retkikohdearvioista
Sysmän Kammiovuori on sopiva kohde vastuksia pelkäämättömille elämysten hakijoille. Se ei sovi kiireisille ja mukavuudenhaluisille. Kohde on pitkän automatkan takana Sysmän Vintturissa ja retkeilijälle vaikeakulkuista maastoa. Sinne ajetaan mäkistä ja mutkaista Päijänteen maisematietä. Mutta Kammiovuori on kokemisen arvoinen. Kun pääsee vuoren näköalapaikalle, matkan vaivat on palkittu moninkertaisesti. Korkealta Kammiovuorelta (220 metriä) avautuu upea näkymä yli Päijänteen. Kilometrien päähän ulottuvan vaaramaiseman äärellä ei voi olla ihmettelemättä, kuinka erinomaisen hieno tämä luomakunta voikin olla. Päijänteen maisematietä Kammiovuori on Sysmän pohjoispuolella, Luhankaan vievän tien numero 612 varrella. Jos lähtee Lahdesta, on auton mittarissa jo 120 kilometriä, ennen kuin saapuu Kammiovuoren paikoitusalueelle. Helteisen kesäpäivän iltana vuorelle lähtee kolmen naisen seurue, nuorimmat ovat 16-vuotiaita. Paikoitusalueen opastustaulu ei paljasta, mitä reitin varrella on luvassa. Sellainen kuulutus kylläkin on, että Siitimenjärventien kohdalta puuttuvat opasteet tiehoitokunnan kielteisen kannan vuoksi. Tämä tieto keventääkin mukavasti alkumatkaa. Nuoret ovat tikahtua nauruun: Kyllä Siitimenjärvellä pitäisi olla kunnon opasteet, että tietäisi tarkastaa, mikä on ollut järven nimen mallina.
Mikä reitti, mikä väri
Metsässä polku on hyvin merkitty sinisellä, punaisella ja valkoisella. Mistään ei tosin löydy tietoa, mitä reittiä kukin väri tarkoittaa. Alkaa kipuaminen ja kivennyppylöiden varominen. Välillä edetään loikkaamalla lohkareelta toiselle. Parasta on katsoa jalkoihinsa koko ajan. Jos ällistelee luonnon ihmeitä, on pysähdyttävä, muuten menee nurin. Taival etenee hitaasti. Tai voihan kivistä tehdä matkan tarkoituksen. Voi muistella lapsuudesta tuttua leikkiä: Vain kiville saa astua, jos astuu polulle, on pelistä pois. Yhdellä opastintaululla kerrotaan, että juuri peruskallio ja lohkareet ovat alueen erityispiirteitä. Maisema on jääkauden muovaama. Jää repi peruskallioon halkeaman, nyt halkeamassa on Päijänne. Paitsi halkeaman, jää irrotti sulaessaan 9 000 vuotta sitten kalliosta isoja lohkareita ja tuhansia pieniä kivenpaloja.
Liian vähän tietoja
Opastintauluilla on karttoja, joihin on merkitty, mihin reitti vie ja kuinka paljon on jo edetty. Aurinko on haalistanut merkinnät niin, ettei kaikista saa selvää. Opastintaulujen tiedot ovat niukkoja. Ominaisuuksia ja tyypillisiä lajeja luetellaan muutamia. Utelias luonnossa liikkuja kyllä ottaisi vastaan tietoa paljon enemmän. Matkan varrelta löytyy Hiskiaan luola. Noin sata vuotta sitten Hiskias-erakko rakensi kallion ja lohkareen väliin laudoista katon ja piileskeli luolassaan. Hän oli näet murhannut jonkun. Kummitteleekohan murhaajan haamu? Viereinen paikka on Mörkökorpi. Nimet alkavat puhua puolestaan. Sakean metsän katveessa on hämärää, sinisen mustaa. Ei mitään pöheikköä vaan kunnon täysikasvuista metsää, suurenmoisen korkeita puita. Tämän paremmaksi metsä ei enää voi tulla. Reitti näkyy saaneen uudet tolpat, joissa ilmoitetaan matkan pituus sadoissa metreissä. Matkan varrella on laudoista rakennettu laavu.
Pitkin köysirataa
Matka jatkuu. Tulee ensimmäinen niin jyrkkä kohta, että liikkujien avuksi on rungolta toiseen kiinnitetty köysi, josta tukea ottaen pääsee etenemään. Taas metsä raikuu naurusta, kun saa olla cliffhanger. Näköalapaikalla ei ole muita rakennelmia kuin opastustaulu ja vieraskirjan koppi. Joku kaupungista kotoisin oleva on keksinyt kirjoittaa, että ei ole tuotu penkin penkkiä istuimeksi vierailijoille. Istahdamme kalliolle, jonka aurinko on lämmittänyt oikein mukavaksi. Näköalapaikalta on alas rotkoon kymmenien metrien seinäjyrkkä putous. Tästä vuori repesi vuosituhannet sitten. Jos putoaisi, liitäisi ilmojen halki ja mätkähtäisi lohkareiden syliin. Onneksi paikalla ei ole pieniä, sinne tänne juoksentelevia lapsia. Jyrkänteellä ei ole kaiteita.
Vieraita kaukaa
Vieraskirja osoittaa, että paikalla on käyty kaukaakin: Englannista, Saksasta, Ruotsista. Ihastuksen huokauksia on purettu kirjan sivuille monella kielellä. Joku suomenkielinen mainitsee muurahaisista. On kuulema kokonainen armada jo polvien korkeudella kun hetkeksikin pysähtyy. Kannattaisi nyt ainakin sukat pukea. Kunnon maastokengät eivät olisi Kammiovuorella pahitteeksi. Kävelysauvoista tai mistä tahansa kepistä olisi hyötyä. Näköalapaikalta Kammiovuoren reitti kääntyy takaisin eri reittiä kuin tullessa. Reitti näköalapaikalle ja takaisin on nelisen kilometriä, mutta aikaa hupeni yli kaksi tuntia. Mustikoiden syönti ja makkaran paistokin jätettiin ensi kertaan. Ja paljon muitakin kiehtovia polkuja olisi ollut. Kammiovuorella on siistiä ja hyvin rauhallista. Se ei ole ihme, paikka on sen verran kaukana, että törkymölysakit eivät niin pitkälle jaksa. ESS:n retkikohteiden arviointiperusteet eivät tee oikeutta Kammiovuorelle. Se ei saa monta bonusta, koska on kaukana ja maasto on vaikeaa. Mutta sitäkin kirkkaamman tähden se saa vaikuttavuudesta ja luonnonmukaisuudesta.
Paikka ei ole niin vaikea kuin Etelä-Suomen Sanomien artikkeli antaa ymmärtää. Jos osaat kävellä metsässä, pystyt löytämään tämän kätkön.
Alkuperäinen sisältö:
-Ensiside
-Tulitikut (poistettu)
-Jalkapallokortit (poistettu)
-Lelu elefantti (poistettu)
-Ompelusetti (poistettu)
-Onki
-Heijastin
-Lokikirja, kuulakärkikynä ja kaksi lyijykynää (lyijykynät poistettu).
Kannattaa ottaa vaikka eväät mukaan ja nauttia ne näköalapaikalla. Parkkipaikan läheisyydessä on jäteastia, älä jätä roskia luontoon.
Linkit
Sysmän nettisivuilla hieman tietoa Kammiovuoresta:
http://www.sysma.fi/index.php?PAGE=533&NODE_ID=535...1
Etelä-Suomen Sanomissa artikkeli Kammiovuoresta 6.9.2004:
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=7817
Etelä-Suomen Sanomissa artikkeli Kammiovuoresta 7.9.2004:
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=7831
Etelä-Suomen Sanomien Retket-osuudessa artikkeli Kammiovuoresta 28.5.2007:
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=145615&category=1180&main=1160&days=3000&dept=0
Etelä-Suomen Sanomien Luontopolut-osuudessa artikkeli Kammiovuoresta 27.10.2009:
http://www.ess.fi/?article=145615
Additional Hints
(Decrypt)
[eng] Va n ubyr haqre n ebpx oruvaq n ybbfr fgbar.
[fin] Xbybffn xvira nyyn vegbxvira gnxnan.