Skip to content

Laitakarin saha 1862-1939 Virtual Cache

Hidden : 2/3/2020
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
5 out of 5

Size: Size:   virtual (virtual)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Laitakarin saha

Johan Gustav Bergbom (1818-1893) johti Bergbomin kauppahuonetta ja oli tämän myötä Pohjois-Suomen vaikutusvaltainen kauppa- ja teollisuusmies. Bergbom omisti useita sahalaitoksia ja teollisuutta ympäri pohjoista Suomea, kuten esimerkiksi Oulussa Pateniemen laivatelakan ja sahan (1873-1990).

Bergbom päätti perustaa Laitakariin sahan 1862. Sahalaitteistoksi valittiin ruotsalaisen Bolinder-yhtiön kaksiraaminen saha. Kemin kaupunki toimi käytännössä alunperin Laitakarin saaressa ennen kantakaupungin asuttamista. Saaresta löytyi täten asutusta, virkailijakunta, tullikamari ja kaupungin satama.

Bergbom perusti yhdessä Snellmanin kauppahuoneen kanssa Kemiyhtiön vuonna 1893. Kemiyhtiön muodostivat Kemistä Laitakarin ja Karihaaran sahat ja Torniosta Röytän saha.

1894 öljylyhdyn kipinästä syttyi Laitakarin ensimmäinen tulipalo. Palo tuhosi saharakennuksen, mutta lautatarha säilyi palolta. Kaksi päivää palon jälkeen saarelle tilattiin Bolinderilta uusi neliraaminen sahalaitteisto ja 15 kw höyrykone sähkövalaistukselle.

Laitakarin neljäraaminen saha

Vuosisadan vaihteessa saarella työntekijöitä oli 227 henkeä. Tulipalot koettelivat jälleen Laitakaria vuosina 1900 ja 1918. Näissä paloissa osa lautatapuleista paloi ja asuinrakennuksen tulipalossa kuoli 2 henkeä. Tuhoisin tulipalo vuonna 1919 syttyi salamaniskusta ja tuhosi koko saaren lukuunottamatta itse saharakennusta. Jälleenrakennuksessa sahan kapasiteettia kaksinkertaistettiin jälleen 8-raamiseksi sahaksi, jonka käyttöön tuli myös 1000 kw voimalaitos.

1939 Kemiyhtiö teki päätöksen keskittää hiljalleen toimintaansa Karihaaran sahalle ja lopettaa Laitakarin toiminnan. Sahaa ei ehditty vielä lakkauttaa kun lokakuussa 1939 saarella syttyi jälleen tulipalo, joka tuhosi lautatarhan, proomuja, varastoja ja lastauslaitteistoa. Itse saharakennus säästyi palosta, mutta toimintaa ei enää käynnistetty uudelleen. Lopulta tyhjilleen jäänyt saharakennuskin tuhoutui tulipalossa 1946.

Elämää sahayhteisössä

Enimmillään Laitakarissa oli noin 400 työntekijää. Työntekijät asuivat aluksi Laitakarissa, mutta väkimäärän kasvaessa asutus laajeni läheiseen Juurakon saareen minne perustettiin myös koulu (1901-1952). Asutusta muodostui myös mantereelle Laitakarin läheisyyteen.


Mantereelta saareen kuljettiin kesäisin ponttoonisiltaa pitkin. Kesäisin yhtiön palkkaama "färimies" souti aikataulun mukaisesti "värivenettä" (färja, lautta). Saareen rakennettiin myös mantereelta ilmarata "Relletti" vuonna 1911. Ilmarataa käytettiin tavarakuljetuksiin, mutta koreissa matkusti kielloista huolimatta myös ihmisiä. 1930-luvulta lähtien talvisin saareen kulki linja-autovuorot jäätietä pitkin. Kelirikon aikaan hukkumiset olivat yleisiä mantereelta saareen kuljettaessa. Viimeiset asukkaat poistuivat Laitakarista 1960-luvulla ja saari jäi autioksi.

Puuhiiltä sysimiiluista

Sahan ongelmana olivat sivutuotteena syntyvä jäterima. Rimalle keksittiin aluksi käyttöä laajentamalla alunperin kolmesta karista muodostunutta kariryhmää Laitakarin saareksi rimalaitureita rakentamalla. Myös laivojen painolastia käytettiin saaren laajentamisessa. Varsinkin saaren merenpuoleiselta rannalta löytää nykyäänkin runsaasti rimalautaa ja laivojen painolastina olleita tiiliskiviä, jotka ovat valmistajien leimojen perusteella esimerkiksi Isosta-Britanniasta lähtöisin.

Jäterimaa muodostui kuitenkin nopealla vauhdilla ja siitä yritettiin hankkiutua ahtaassa saaressa eroon. Aluksi rimaa poltettiin varta vasten tehdyissä "rimahelveteissä". Rimoille keksittiin järkevämpää käyttöä Ruotsin rautateollisuuden tarvitessa sulattoihin hiiltä.
Sydenpolttotoiminta aloitettiin 1911 Laitakarin lähistöllä mantereella, missä rimoista poltettiin sysimiiluissa puuhiiltä. Tämän toiminnan ympärille muodostui oma kaupunginosa, Sysimö, joka nykyisin näkyy kartoissa enää tienimistössä.

Lähde: Sysimö: Kadonnut kaupunginosa (2007. Hietala Timo, Sysimön perinneryhmä)


Tehtävä

  1. Kätkön koordinaattien lähistöllä on muistomerkki. Ota kuva itsestäsi (kasvojen ei tarvitse näkyä) tai jostain sinulle kuuluvasta esineestä siten, että muistomerkki näkyy kuvassa.
  2. Waypointin osoittamassa paikassa sijaitsi itse saha ja sen voimalaitos. Voimalaitoksen savupiippu on kaatunut ja siitä on jäljellä tiilivuori. Tiilivuoren vieressä on yli 2m korkeita saharakennuksen kivijalkoja. Ota kuva itsestäsi (kasvojen ei tarvitse näkyä) tai jostain sinulle kuuluvasta esineestä siten, että korkeat kivijalat näkyvät myös kuvassa.

Liitä molemmat kuvat loggaukseesi. Loggaukset ilman kuvia tullaan poistamaan.

Your task

  1. Go to the given coordinates and take a photo of memorial statue so that you or something that belongs to you is shown in the picture (doesn't need to have your face in the picture).
  2. Waypoint coordinates show where the old sawmill used to stand. Go to waypoint coordinates and take a photo of tall stone foundations so that you or something that belongs to you is shown in the picture (doesn't need to have your face in the picture).

Attach both pictures to your log. Logs without a picture will be deleted.
 


Virtual Rewards 2.0 - 2019/2020

This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between June 4, 2019 and June 4, 2020. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 2.0 on the Geocaching Blog.

Additional Hints (No hints available.)