3. Kulttuurimaisema ja paljastunut hiekkatörmä
Paikoilleen asettunut, pääosin Savosta tullut maatalousväestö on asuttanut Tipasojan kylää jo 1600-uvun alkupuolelta saakka. Idässä Iso-Valkeisen takarannalla näkyvät Koivulahden ja Tapiolan pellot on raivattu harjun reunoille valuneille, ravinteisille, vettä ja ravinteita pidättäville hiesukoille.
Paljaana oleva hietikko on syntynyt, kun alapuolella oleva, tienrakennukseen tarvittu hiekkakuoppa entisöitiin. Samalla siinä tuhoutui suurehko, törmän suojassa pesivä törmäpääsky-yhdyskunta. Hiekan rajalla kasvaa kanervisara, joka edustaa yhdessä hietaneilikan (Dianthus arenarius), tunturikurjenherneen (Astragalus alpinus), pikkutervakon (Lychnis alpina) ja harjumasmalon (Anthyllis vulneraria ssp. fennica) kanssa niitä harjun syntyaikojen ensimmäisiä ”mammuttiaron” kasveja, jotka ovat säilyneet vain tällaisten harjujen äärevissä paisterinteissä.