Muuramen kirkko on Vuoden 2017 valaistuskohde.
Vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko edustaa pohjoismaista klassismia ja on tärkeä seudun kulttuuriperinnölle. Nyt voimme ihastella peruskorjattua kirkkoa ja sen kaunista valaistusta. Kohde on voittanut Vuoden 2017 valaistuspalkinnon.
VALO-talossa Helsingissä 9.11.2017 järjestetyssä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n asiantuntijaseminaarissa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun voittajat. Kilpailun ulkovalaistussarjan voitti Muuramen kirkko, ja sisävalaistussarjan voiton vei Helsingin Sataman Länsiterminaali. (Lähikätkö löytyy tuolta: https://coord.info/GC71B5E).
Tuomaristo piti tärkeänä, että Muuramen kirkko on suunniteltu ja toteutettu tarkasti nykyaikaisella projisointitekniikalla välttäen hukkavaloa. Sopivassa suhteessa toteutettu muiden pintojen valopesu tuo myös koko kirkon näkyviin muodostaen tasapainoisen ja hillityn kokonaisvaikutelman. ”Kirkko on ensimmäinen Aallon rakennus, johon on tehty julkisivuvalaistus, koska Aallon mukaan rakennusten täytyy saada nukkua öisin”.
Muuramen kirkon on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto (1898- 1976). Tyypiltään se on pohjois- eteläsuuntaan sijoitettu yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko. Kirkko sijaitsee Muuramenharjulla. Kirkon sisäänkäyntiä kehystää kirkkolaivan pohjoispäässä triumfikaari. Sisäänkäynti sijaitsee tämän riemukaaren alaosassa. Kirkon eteinen on lyhyt ja luo ahtaan tunnelman. Vaikutelma kuvaa kristityn tien alkuun kuuluvaa ahdasta porttia. Ahtaus jatkuu kirkon sisäpuolella siten, että urkulehteri on laskettu alas. Lehterin alta jatkuu kapea kirkon keskikäytävä, jota koristavat käytävän molemmin puolin penkkien päissä olevat kynttilät Keskikäytävän päässä alttari kohoaa kirkon muusta lattiatasosta. Kirkon kuoriosa on puoliympyrän muotoinen. Alttari on vedetty puoliympyrän perälle. Kirkon sisäpuolella näkyvät kattotuolien sideparrut. Sisäkaton pitkittäislaudoitus muodostaa kirkkoon tynnyriholvin. Kirkon sisätila jäsentyy alttarille johtavan kynttilärivistön reunustaman keskikäytävän ja tämän kattavan tynnyriholvin akselin varaan. Kirkon saarnatuoli on sylinterin muotoinen. Kirkon keskilaivan länsipuolella sijaitsee matalampi kirkon poikkirunko. Poikkirungon pohjakerroksessa on pylväskäytävä. Pohjakerroksessa sijaitsevat kirkon huoltotilat. Toisessa kerroksessa on seurakuntasaliksi tarkoitettu kappeli. Kappelista on yhteys kirkon alttarikorokkeelle. Kirkkolaivan itäpuolella sijaitsee kellotapuli. Aallon alkuperäisessä suunnitelmassa kellotapuli oli korkeampi kuin toteutuneessa kirkossa. Aalto itse kirjoittaa tästä kirkontornista, että ”kuutiomainen kapea muoto… on ainoa mahdollinen. Suippeneva tornimuoto… ei tässä ole sopiva. Tornin painopiste on mahdollisimman ylhäällä, se vaikuttaa ympäristöön julkisivupinnoillaan. Sen pääasiallisin koriste on kellokammio. Jo yksinomaan avatut kellokammion luukut antavat ympäristöön sunnuntaitunnelman. Kellot, tornin asiallinen tarkoitusperä, ovat samalla leimaa antavina tekijöinä ja sen korkeimpana huippuna.” Kellotornin tyvessä sijaitsee sakaristo. Kellotornin viereen kirkon itäpuolelle sijoittuu myös korkea, kirkon päärungosta ulkoneva ikkuna, jonka kautta lankeaa valo alttarikorokkeelle. Muuramen kirkossa näkyvät Aallon Italiaan tekemän matkan vaikutteet. Hän matkusti Italiaan häämatkalle vuonna 1924. Tämän matkan vaikutelmia ovat kirkon Campanile - tyylinen kellotorni, kirkon pienet ja korkealle sijoitetut ikkunat, länsipuolelle sijoittuvan poikkirungon aurinkokatos sekä kirkkoa aikanaan ympäröinyt muuri. Muuramen kirkko onkin Aallon ”italialaisen” vaiheen saavutuksia. Kirkon valmistuessa suunnitelmaan kuuluneita pieniä yksityiskohtia on riisuttu kirkosta pois. Muuramen kirkko on siirtymävaiheen työ Aallon tuotannossa. Tämä työ oli välivaihe kehityksessä, jonka kautta Aalto siirtyi klassisismista funktionalismiin. Funktionalismi karsi pois yhteenkuuluvutta menneisyyteen, jota ilmaistiin vanhojen tyylien noudattamisella. Rakennuksen tuli ilmaista kattavasti ja nimettömästi sitä tarkoitusta, joka motivoi sen rakentamista. Käytännössä muodon määrää funktio yhdessä käytettävän materiaalin kanssa. Tyylisuunnan mukaan tarkoituksenmukaisuus on kauneutta. Muuramessa vaikuttanut kulttuuripersoona Martti Korpilahti sanoi, että tämä kirkko on ”Muuramen kaunein runo.” Hän jatkoi, että ulkoa päin kirkossa ilmenee ”rehellistä puhtaan kauneuden ikävää ja tavoittelua.” Kirkon sisusta on ”ankaran protestanttinen, lähennellen kalvinilaisuutta.” Korpilahti ennusti 1929, että ”arkkitehti Alvar Aalto on jo tällä pienellä kirkollaan runoillut itsensä niiden joukkoon, joiden nimet elävät kauemmin kuin kukaties arvaammekaan.” Aallon tuotannossa Muuramen kirkon asema siirtymävaiheen työnä on aina korostunut. Sitä on aliarvostettu. Syyn’ aliarvostukseen on ollut Aallon ja hänen aikalaisistensai torjunta nuoruudenajan klassisiin töihin. Paikallinen kansanperinne kertoo Aallon kutsuneen Muuramen kirkkoa ”nuoruudensynniksi” Rakennustoimikunta oli tyytyväinen alustaviin piirustuksiin ja kirkonkokous hyväksyi valmiit piirustukset 14. 11. 1926. Kirkon peruskivi laskettiin 30. kesäkuuta 1928 ja kirkko valmistui vajaan vuoden kuluttua.