Kätkö vie sinut vihantien Piikkiön maisemien syleilyyn.
Tarkempi vinkki löytyy seuraavasta runosta:
Hepo kauroja haukkasi seimestään.
Lens siihen varpukin nälissään.
»Jyvä pienoinen vain mulle suo,
tai kaksiko saan minä?» pyysi tuo.
Hepo vastasi: »Syö mitä miellyttää,
viel’ yltäkyllin mullekin jää.»
Omastaan hyvä toisellenkin suo.
Yli talven näin eli varpu tuo.
Kun saapui taas kesän lämpöiset,
hevost’ alkoi kiusata kärpäset.
Niit’ otti kiinni nyt varpunen,
näin kelpo ystävän palkiten.
Luonnon kirja, 1856; J. Bäckvallin suomennos 1860;P. Cajanderin tarkistus 1888.