Tämä kätkö korvaa jästityn/arkistoon joutuneen 1 -kätkön ( GC6CMMX ), jottei aakkosiin jää aukkoja.
Allaoleva teksti on lainattu em. kätkön kuvauksesta.
Jotakin on lainattu myös vanhemmasta Kaupungintalo-kätköstä (GC212EN) . Myös vesitornin katolla on ollut lyhyen aikaa kätkö, joka katosi. Lyhyesti sanoen: Kätkö on erittäin jästiherkällä alueella, joten tässä, jos missä tarvitaan vaivihkaista toimintaa.
Vesitorni on usein rakennettu korkealle mäelle, jolloin itse tornin ei tarvitse olla niin korkea. Korkeutta tarvitaan ylläpitämään hydrostaattista painetta, joka saa veden virtaamaan putkissa maan vetovoiman vaikutuksesta. Koska vesi virtaa ylemmästä astiasta alempaan, vesitornin säiliön vedenpinnan täytyy olla korkeammalla kuin korkeimmalla olevan hanan ja itse asiassa vielä korkeammalla, koska hanasta täytyy saada vettä riittävällä paineella ulos. Vedenpaine jollain syvyydellä on suoraan verrannollinen vedenpinnan ja syvyyden väliseen korkeuseroon.
Pieksämäen vuonna 1956 valmistuneen vesitornin on suunnitellut arkitehti Aarne Ervi ja rakentanut Vesto. Länsiväylää kaupunkiin tulevalle vesitorni on maamerkkinä kaupunkikeskustan alkamisesta. Vesitornissa on 1 000 kuution betonisäiliö, jonka pieksämäkeläiset käyttävät vuorokaudessa kaksi ja puoli kertaa tyhjäksi. Vesitornissa ei ole hissiä, vaan noin 35 metrin korkeuteen maanpinnasta ja 180 metrin korkeuteen merenpinnasta pääsee kiipeämmällä portaita 180 askelmaa.
Vesitorni on ollut aikaisemmin kesäisin auki yleisölle. Edelleenkin vesitorniin pääsee hakemalla vesilaitokselta avaimet, mihin ohjeet ovat porraskuilun ovessa. Nykyään maisemia voi katsella myös kahden web-kameran välittämänä.