Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa.
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuosituhat vaihtui ensin Kiritimatilla.
|
Uudenvuoden ottavat perinteisesti vastaan ensimmäisenä pienen Kiribatin saarivaltion itäsen osan, Kiritimatin saaren asukkaat. Siellä vuosi saapui jo kello 12 Suomen aikaa uudenvuodenaattona vuonna 1999.
Päivämääräraja sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa. Sinne siis olisi 12 tunnin siirtymä Greenwichin ajasta kumpaan tahansa suuntaan. Käytännössä raja on kuitenkin hyvin mutkainen, ja lisäksi sitä ympäröiville saarille valitut aikavyöhykkeet perustuvat monesti muuhun kuin maantieteelliseen sijaintiin. |
|
Y2K tietokoneongelmat.
|
Suomessa ja varmasti muuallakin tietokoneistunut maailma seurasi, mitä tapahtuu tuolla kaukaisella Kiribati saarivaltiolla vuosituhannen vaihtuessa. Tietojärjestelmissähän ilmoitettiin vuosiluku kahdella numerolla muistitilan säästämiseksi: vuosikymmenillä ja yksittäisillä vuosilla. Pelko oli, että tietokoneet palaisivat vuoden 1999 jälkeen vuoteen 1900. Ilmiö tunnettiin Y2K (Year 2 kilos eli 2000) -ongelmana.
Pieneltä kuulostava asia, mutta muunmuassa tälläistä pelättiin:
- Lentokoneen tietokoneohjaus lakkaa toimimasta ja kone putoaa.
- Samasta syystä ydinvoimalat lakkaavat toimimasta ja mitä lie sitten tapahtuukaan.
- Suomen apteekeista loppuivat kuulemma jodi-tabletit ennen vuodenvaihetta.
- Ydinaseet laukeavat itsestään.
-Huhuttiin, että monet huippu tietokoneasiantuntijat olisivat myyneet omaisuutensa ja piiloutuneet syvälle aarniometsiin.
- Pankki- ja monet tietoturvajärjestelmät lakkaavat toimimasta.
-lukuisat ihmiset varastoivat kuivamuonaan kotiinsa katastrofien varalta.
Omakohtaisena kokomuksena oli, että silloisessa työpaikassa ajettiin lukuisia testejä tietokoneille miten selviävät vuodenvaihteesta. Sitten päivitettiin ohjelmistoja PC:ssä, palvelimissa, verkkolaitteissa ja yleensä laitteissa, joissa oli tietokoneohjelmia. Vuoden vaihteen jälkeen huomattiin, että yksi pc oli jäänyt päivittämättä. Avatessa pc antoi päivämääräkseen jonkun päivän vuosikymmeneltä 1960, ei muuta.
Maailmanlaajuisilta katastrofeilta siis vältyttiin, mutta joitakin ongelmia kuitenkin raportoitiin. |
|
Suomeen ensimmäinen naispresidentti.
|
Suomessa käytiin syksyllä 1999 ja vuoden 2000 tiukka presidentinvaalitaistelu. Istuvalla presidentillä Martti Ahtisaarella olisi ollut mahdollisuus asettua ehdolle toiselle perättäiselle kaudelleen, mutta hän päätti kieltäytyä ehdokkuudesta.
SDP: n ehdokkaaksi tuli sitten ulkoministeri Tarja Halonen, ja tarjolla oli peräti kolme muutakin naisehdokasta: Kokoomuksen Riitta Uosukainen, RKP: n Elisabeth Rehn ja Vihreiden Heidi Hautala. Suomessa oli ensimmäistä kertaa presidenttiehdokkaina enemmän naisia kuin miehiä.
Ensimmäisen kierroksen vaalipäivä oli 16. Tammikuuta. Kukaan ehdokkaista ei saanut suoraan valintaan vaadittua yli 50 prosentin kannatusta. Toiselle kierrokseile eteni näin kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Näiden suhteen peli oli varsin selvä. Eniten ääniä sai Sosialidemokraattien Tarja Halonen 40 prosentin kannatuksellaan. Keskustan Esko Aho oli selvä kakkonen 34,4 prosentin äänisaaliillaan. Kolmanneksi eniten ääniä saanut Kokoomuksen Riitta Uosukainen jäi kannatusluvuissa 12,8 prosenttiin. Vaalin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti koko maassa oli 76,9. Toisesta kierroksesta ennustettiin tasaista, ja sitä se olikin. Aänestysprosentti oli 80,2 huonosta säästä huolimatra. Kakkoskierroksella Suomi jakautua kahtia: etelään ja pohjoiseen, sekä isoihin kaupunkeihin ja maaseutuun. Halosen kannatus oli suurinta Helsingin (66,3%) ja Uudenmaan (59,3%) vaalipiireissä. Kaikkein vahvinta hänen kannatuksensa oli etelän keskisuurissa vanhoissa teollisuuskaupungeissa, Ahon vahvimmat kannatusalueet olivat maaseudulla, erityisesti Pohjanmaan pienissä kunnissa. Suurimman ääniosuuden hän sai Vaasan (70, 0%), Ahvenanmaan (60,6%), Oulun (58,9%) ja Lapin vaalipiireissä (55,8%).
Tiukka taisto kääntyi Halosen eduksi ja Aho joutui myöntämään tappionsa. Halonen voitti ääniosuuksin 51,6%-48,4%. Suomen ensimmäisen naispuolisen presidentin valinta tehtäväänsä varmistui 6. helmikuuta |
|
Jolon panttivankikriisi.
|
Suomessa seurattiin kuukausien ajan tarkkaan tapahtumia maapallon toisella puolella. 23. Huhtikuuta Abu Sayyafin sissit kaappasivat 11 turistia ja kymmenen sukelluslomakohteen työntekijää Malesiasta ja veivät heidät pienelle Jolon saarelle Filippiineille. Panttivankien joukossa oli kaksi suomalaista.
Abu Sayyaf ilmoitti 25. huhtikuuta, että se on ottanut kansainvälisen turistiryhmän panttivangiksi Jolon saarelle. Toukokuussa taistelut Filippiinien armeijan ja sissien välillä kiihtyivät ja panttivangit siirrettiin muualle. 9. toukokuuta Suomen, Saksan ja Ranskan ulkoministerit kävivät Manilassa tapaamassa presidentti Joseph Estradaa, joka vakuutti ettei panttivankeja yritetä vapauttaa väkivaltaisesti.
27. toukokuuta sissit ilmoittivat ehdot vapauttamiseen. Niitä olivat muun muassa itsenäisen islamilaisen valtion perustaminen Etelä-Filippiineille sekä kansainvälisen tribunaalin perustaminen tutkimaan muslimitaustaisten Filippiiniläisten vierastyöläisten kohtelua Malesiassa. Kesän aikana joitakin panttivankeja laskettiin vapaaksi, mutta myös uusia kaapattiin.
Libanonilainen sanomalehti sai 5. elokuuta tietää että Libya oli luvannut maksaa 25 miljoonaa dollaria monista panttivangeista. 7. elokuuta Libyan hallitus ilmoitti, että 5,5 miljoonaa dollaria oli jo maksettu panttivangeista.Abu Sayyaf ilmoitti kuitenkin, ettei se aio neuvotella enää, koska sen mukaan Filippiinien armeija suunnitteli hyökkäystä leiriin.
Tilanne pysyi kireänä, mutta 9. syyskuuta kuusi panttivankia, joihin kuuluivat suomalaiset, vapautettiin, ja heidät vietiin armeijan helikopterilla Jolon saaren pääkaupunkiin ja sieltä edelleen Zamboangaan, Mindanaon saarelle, jossa heidän kotimaansa diplomaatit odottivat heitä.
Seuraavana päivänä kaikki kuusi panttivankia lähtivät Tripoliin, Libyaan. 12. päivänä Tripolissa pidettiin vapautusjuhlat, jota isännöi Muammar Gaddafin poika Saif al-Islam Gaddah. Ainoastaan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja oli joukossa, muiden maiden ministerit olivat jääneet pois. Saman päivän illalla suomalaiset tulivat ulkoministeriön erikoiskoneella Helsinkiin.
Miehistä tuli Suomessa julkkiksia ja heidän kunniakseen tehtiin laulukin. Miehet kirjoittivat vapautumisvuotensa lopussa kokemuksestaan kirjan. |
|
Kätkön lähistöllä.
|
Rauhan sairaala oli Joutsenossa sijaitseva lakkautettu psykiatrinen sairaala. Se perustettiin vuonna 1926 huolehtimaan silloisen Viipurin läänin mielisairaista ja lakkautettiin vuonna 2000 sairaalan toiminnan siirtyessä Etelä-Karjalan keskussairaalaan Lappeenrantaan.
Rauhan alueesta löytyy lisätietoa tradikätkössä: GC6Z725, Suomen itsenäisyyden vuodet *1926*, joka sijaitsee n. 2700m:n päässä täältä suunnassa 247 astetta.
Tämän kätkön lähistöllä olevat rakennukset eivät ole vuodelta 2000, vaan 2010-luvun vaihteessa. |
|