Kun lapset olivat pieniä, lähdimme usein retkeilemään ja leikkimään lähiluontoon. Lasten silmissä isot jutut muuttuvat vuosien saatossa melko pieniksi, mutta edelleen muistot heidän ihmettelyn aiheistaan sykähdyttävät. Muumilaakson tarinoita-animaatiosarjassa oli Yksinäiset vuoret. Sillä nimellä lapsemme alkoivat kutsua näitä kallioita ja leikkikenttää. Kalliolle kiipeäminen suoritettiin yleensä samaa polkua pitkin, välillä tarkasti kävellen, välillä juosten. Melkein korkeimmalla kohdalla oli kalliossa näkyvillä ihmetyksen aihe: sileän kallion pinnassa oli kiväärinmuotoinen kuvio. Nyt sitä on mahdotonta enää löytää, koska kallio on sammaloitunut.
Kätkö jouduttiin sijoittamaan vähän kauemmas Yksinäisistä vuorista lähistöllä olevan kätkön ("Pääsiäistä odotellessa") sekä talojen vuoksi. Kätkö on camottu PET-putkilo.