GC7E8VT Suomen itsenäisyyden vuodet *1980* (Traditional Cache) in Finland created by Vernon Scripps

This cache has been archived.

Thymallus Thymallus: Cache archived.

GC7E8VT ▼

A cache by Vernon Scripps Message this owner

Hidden : 10/30/2017

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa

Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella. -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tammikuu 1. tammikuuta − TV 1:n johtaja, valtiotieteen kandidaatti Sakari Kiuru siirtyi Yleisradion pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Erkki Raatikaisen tilalle. 2. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Bror Wahlroosin 3 000 markan sakkoihin virkavirheestä ja lahjoman vastaanottamisesta osana niin sanottua Salora-juttua.
5. tammikuuta – Sensuroidut Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, jonka mukaan kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitä lahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.

Helmikuu 13. helmikuuta – Lake Placidin talviolympialaiset alkoivat.
15. helmikuuta – Suomen tulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitosta salakuljetettua ikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehty takavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa).[3] Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista.
17. helmikuuta – Lake Placidin olympialaisissa hiihdettiin ennennäkemättömän tasaväkinen 15 kilometrin kilpa. Ruotsin Thomas Wassberg voitti hiihdon yhden sadasosasekunnin erolla Suomen Juha Mietoon. Kolmanneksi tuli Norjan Ove Aunli.

Kultaa Jouko Törmänen – mäkihyppy, suurmäki Hopeaa Jouko Karjalainen – yhdistetty, yksilökilpailu Juha Mieto – maastohiihto, miesten 15 km Juha Mieto – maastohiihto, miesten 50 km Hilkka Riihivuori – maastohiihto, naisten 5 km Hilkka Riihivuori – maastohiihto, naisten 10 km Pronssia Jari Puikkonen – mäkihyppy, suurmäki Helena Takalo – maastohiihto, naisten 10 km Harri Kirvesniemi, Juha Mieto, Matti Pitkänen ja Pertti Teurajärvi – maastohiihto, miesten 4×10 km viesti
18.helmikuuta Sensuroidun yhtiön Olkiluodon kakkosreaktori käynnistettiin.
Maaliskuu 6.maaliskuuta Svetogorskin kolmannen vaiheen suunnittelua koskevat sopimukset allekirjoitettiin Helsingissä. Suomalaiset jatkavat seuraavat 3 vuotta kombinaatin rakennusta. 7. maaliskuuta − Tulipalo vaurioitti pahoin Turun linnan sisätiloja. Linnassa oli tehty korjaus- ja entisöintitöitä nelisen vuotta. 10. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti viisi uutta akateemikkoa. Arvonimen saivat maantieteilijä Olavi Granö, filosofi Oiva Ketonen, kirjailija Väinö Linna, sosiologi Heikki Waris ja maataloustieteilijä Nils Westermarck. 13. maaliskuuta − Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 40 vuotta. Presidentti Urho Kekkonen osallistui Kaatuneitten omaisten liiton Helsingin tuomiokirkossa järjestämään muistotilaisuuteen.
18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaiden Dolorex-pillereiden välittäminen huumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä. 20. maaliskuuta – Kymmenen ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui Kostamuksessa sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Suomalaisia rakennustyöläisiä kuljettanut linja-auto törmäsi neuvostoliittolaiseen, maantielle pysäköityyn soralastissa olleeseen kuorma-autoon.

Huhtikuu1. huhtikuuta – Yhden pennin kolikot alkoivat poistua käytöstä Suomessa. 3. huhtikuuta − Kuvaputkitehdas Valcon tilintarkastajat eivät esittäneet tili- ja vastuuvapautta yhtiön johdolle.
9. huhtikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille. 11. huhtikuuta – Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyneessä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä arvosteltiin laajalti.
Toukokuu2. toukokuuta − Niin sanottu ylikorkojuttu tuli julkisuuteen, kun vero- ja syyttäjäviranomaisten ilmoitettiin löytäneen yli 30 000 osuuskauppojen säästökassojen tallettajaa, joiden talletuksille oli maksettu ylikorkoa.
11. toukokuuta – Kaavin vuonna 1807 rakennettu hirsinen kirkko paloi.
17. toukokuuta – Perustuslaillinen kansanpuolue muutti puoluekokouksessaan nimensä Perustuslailliseksi oikeistopuolueeksi. Puheenjohtajana jatkoi Georg C. Ehrnrooth. Puolueella ei ollut eduskunnassa yhtään kansanedustajaa. 17. toukokuuta − Reserviupseerikoulu vietti 60-vuotisjuhlansa Haminassa. Juhlapuheen piti RUK:n 67. kurssille osallistunut valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa.
Kesäkuu1. kesäkuuta – Parikymmentä luonnonsuojelijaa rakensi padon Koijärven laskuojaan. Forssan poliisi räjäytti padon 10. kesäkuuta ja eristi järven.
9. kesäkuuta – Kansanedustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa loikkasi Kokoomuksesta Keskustapuolueeseen. Hän perusteli ratkaisuaan Suomen poliittisen ilmaston oikeistolaistumisella.
14.−15. kesäkuuta − Helsingissä vietettiin Karjalan Liiton 40-vuotisjuhlia ja siihen saakka suurimpia karjalaisten suurjuhlia.
15. kesäkuuta − Ulkoministeri Paavo Väyrynen syrjäytti tiukassa äänestyksessä Keskustapuoluetta 16 vuotta johtaneen Johannes Virolaisen puheenjohtajan paikalta Turussa pidetyssä puoluekokouksessa.
18. kesäkuuta – Niin sanottu Viikinki-oikeudenkäynti päättyi Hangon raastuvanoikeudessa. Syytteet merivartijaa vastaan hylättiin, mutta toisena syytettynä ollut pursimies sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Onnettomuudessa hukkuneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
Heinäkuu17. heinäkuuta − Sisäministeri Eino Uusitalo allekirjoitti Suomen puolesta naisten syrjinnän kieltävän YK:n yleissopimuksen Kööpenhaminassa. Samassa tilaisuudessa sopimuksen allekirjoittivat 50 muun maan edustajat. 14 maata oli allekirjoittanut sopimuksen jo aiemmin.
19. heinäkuuta–3. elokuuta – XXII kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa.
Vuoden 1980 kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa, Neuvostoliitossa 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1980. Kisoja haki Moskovan lisäksi vain Los Angeles, joka sai kisat järjestettäväkseen seuraavalla kerralla. Moskovan kisat olivat ensimmäiset sosialistisessa maassa järjestetyt olympialaiset. Useat Vapaan maailman maat boikotoivat Moskovan kisoja ja vastaavasti useat sosialistimaat Los Angelesin kisoja. Olympialaisten purjehduslajit järjestettiin Piritan satamassa Tallinnassa. Jalkapallo-otteluita järjestettiin Moskovan lisäksi Leningradissa, Kiovassa ja Minskissä.Kisojen avajaisten yhteydessä säätä muokattiin aurinkoisemmaksi lentokoneista levitettävien kemikaalien avulla. Neuvostoliitto syyllistyi olympialaisissa useisiin toimitsijavilppeihin, joista yksi tunnetuimmista on keihäänheittäjä Dainis Kūlan laittoman heiton hyväksyminen. Kisat muistetaan myös niiden maskotista, Miska-karhusta, joka oli ensimmäinen nykyaikaisesti tuotteistettu kisamaskotti.
Kultaa Pertti Karppinen (Soutu - yksiköt) Esko Rechardt (Purjehdus - Finnjolla-luokka) Tomi Poikolainen (Jousiammunta) Hopeaa Kaarlo Maaninka (10 000m juoksu) Pronssia Kaarlo Maaninka (5 000 m juoksu) Mikko Huhtala (Kreikkalais-roomalainen paini, sarja 74 kg) Jouko Lindgren ja Georg Tallberg (Purjehdus - 470) Päivi Meriluoto (Jousiammunta)
21. heinäkuuta – Suomessa arvioitiin olevan noin sata sutta.

Elokuu12. elokuuta − Tupakoinnin ilmoitettiin vähentyneen Suomessa selvästi 1970-luvun alusta lähtien. Miehistä tupakoi noin 35 ja naisista noin 15 prosenttia. Miesten tupakointi oli vähentynyt enemmän kuin naisten. 13. elokuuta – Metsähallitus teki rikosilmoituksen vesakkoruiskutuksia Ilomantsin Hattuvaarassa vastustaneita mielenosoittajia vastaan. Vesakkomyrkkyä päälleen saaneet nuoret puolestaan tekivät rikosilmoituksen Metsähallitusta vastaan 21. elokuuta. 18. elokuuta – Suurpetotutkijat arvioivat, että Suomessa oli 350-600 karhua. 18. elokuuta − Okko Kamu nimitettiin Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi elokuun 1981 alusta lukien.
29. elokuuta − Vaasan hovioikeus tuomitsi Lapuan patruunatehtaan johtajan ja kolme muuta tehtaan toimihenkilöä sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden vuoksi.
Syyskuu1. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi neljä helmikuussa paljastuneeseen arvokkaiden ikonien salakuljetukseen osallistunutta henkilöä sakkoihin. 3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 80 vuotta. Kampinkatu Helsingin keskustassa nimettiin Urho Kekkosen kaduksi Helsingin kaupungin lahjana presidentille. Kekkonen oli asunut kadun varrella 1930-luvulta presidentiksi tuloonsa saakka.
7. syyskuuta – Ryöstöistä tuomittu Matti Markkanen ("Volvo-Markkanen") ja kahdesta taposta tuomittu Mikko Salminen karkasivat Helsingin keskusvankilasta Sörnäisistä. 8. syyskuuta − Ahvenanmaalla alkoi virkamieslakko, joka sulki maakuntahallituksen, Maarianhaminan kaupunginviraston ja kaupungin koulut. Kyseessä oli maakunnan ensimmäinen lakko. Lakko päättyi 14. syyskuuta.
13. syyskuuta – Tuhansia ihmisiä osallistui Helsingissä saarnaaja Niilo Yli-Vainion järjestämään mielenosoitukseen, joka sai nimen keskiolutmarssi. Mielenosoittajat vaativat keskioluen myynnin siirtämistä sensuroituun liikkeeseen. 13. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Salme Myyryläinen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli oikeustieteen kandidaatti Jouko Skinnari. 14. syyskuuta – Turun linna täytti 700 vuotta.
28. syyskuuta – Sensuroitu rahapeli uudistui. Siirryttiin kuudesta voittonumerosta seitsemään. 29. syyskuuta – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Imatran nimismiehelle huomautuksen nuorten pahantekijöiden nimien julkaisemisesta paikallisessa Sensuuri-uutiset-ilmaisjakelulehdessä. Listalle oli eksynyt syyttömienkin nuorten nimiä. Apulaisoikeusasiamies ei ryhtynyt muihin toimiin, koska nimismies oli jo luopunut nimilistojen julkistamisesta. 30. syyskuuta – SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Hyvönen jätti eduskunnan siirtyessään Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan sosiaali- ja terveystoimi. Uudeksi kansanedustajaksi tuli vuoden 1979 vaaleissa pudonnut valtiotieteen kandidaatti Kati Peltola.
Lokakuu1. lokakuuta – Sensuurilehden ensimmäinen numero ilmestyi Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.
3. lokakuuta − Matti Markkasen kanssa vankilasta paennut Mikko Salminen saatiin kiinni Kajaanissa.
17. lokakuuta − Oikeustieteen tohtori Teuvo Kallio nimitettiin järjestyksessä kahdeksanneksi valtakunnansovittelijaksi. 19.−20. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit, joissa menestyivät Kokoomus ja SMP. 21. lokakuuta – Suomessa alkoi konepäällystön lakko, jonka vuoksi Hailuodon ja Turun saaristokuntien asukkaat jäivät lähes täysin eristyksiin muusta maailmasta lauttojen pysähdyttyä. Lakko päättyi 13. marraskuuta.
29. lokakuuta – Traktoritehdas ilmoitti lopettavansa Valcon kuvaputkitehtaan Imatralla.

Marraskuu3. marraskuuta – Matti "Volvo" Markkanen pidätettiin metsästä Smålandissa Ruotsissa. Vahvasti aseistautunut Markkanen ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa.
5. marraskuuta – Valcon henkilökunta teki yhtiön johtoa vastaan rikosilmoituksen yhteistoimintalain rikkomisesta. 9. marraskuuta − Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) vietti 80-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa. 11. marraskuuta – Kokoomus teki Mauno Koiviston hallitukselle välikysymyksen Valco-jupakan vuoksi. Vilkkaan eduskuntakeskustelun päätteeksi hallitus sai 28. marraskuuta luottamuslauseen äänin 118−63. Kokoomus ja Suomen Maaseudun Puolue olivat vaatineet entisen pääministerin Kalevi Sorsan ja entisen kauppa- ja teollisuusministerin Eero Rantalan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa, mihin eduskunnan perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katsonut olevan aihetta.
12. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virallisen vierailunsa Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Kekkonen vastaanotti hänelle myönnetyn Leninin rauhanpalkinnon. Presidentti palasi kotimaahan 17. marraskuuta. 13. marraskuuta – Toimittajalakko keskeytti sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Myös STT:n uutiset jäivät pois radiosta
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven muistomerkki Itä ja länsi paljastettiin Helsingin keskustassa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaneen teoksen oli veistänyt Harry Kivijärvi. Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi 110 vuotta. 28. marraskuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vetosi kaksi viikkoa kestäneen toimittajalakon osapuoliin lakon lopettamiseksi, koska hän piti sitä yhteiskunnalle erittäin haitallisena. Lakko päättyi 3. joulukuuta.
Joulukuu8. joulukuuta – Korkein oikeus vahvisti sensuroidun yhtiön matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneelle Aarno Lamminpartaalle Vantaan kihlakunnanoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa langetetun vankeustuomion. 11. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi 139 miljoonan markan määrärahan Valcon kuvaputkitehtaan lakkauttamiseen. 13. joulukuuta – Peurungan kuntoutuskeskus vihittiin käyttöön Laukaassa.
19. joulukuuta – Imatralla sijaitsevan Valcon kuvaputkitehtaan toiminta päättyi lopullisesti. 28. joulukuuta – Soutaja Pertti Karppinen valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi. 30. joulukuuta – Suomessa päätettiin yhtenä viimeisistä Euroopan maista ottaa käyttöön kesäaika maaliskuun lopussa 1981. Suomessa käytäntöä oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1942. Monet Euroopan maat olivat ottaneet kesäajan käyttöön 1970-luvulla energian säästämiseksi.

Paikallishistoriaa. Jo aiemmin mainitun Valcon lisäksi Ruokolahdella Vennonmäellä sijaitsevan koulun toiminta päättyi syyskuussa 1980. Koulu toimintaa oli siellä vuodesta 1923 alkaen.