Jääkärimarssi:
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Jääkärimarssi op. 91a (alun perin Jääkärien marssi) sotilasmarssi vuodelta 1917. Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Liepājassa 28. marraskuuta 1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Suomessa se ensiesitettiin Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.1917, varsinainen ensiesitys suuremmalle yleisölle oli 19.1.1918 akateemisessa itsenäisyysjuhlassa.
Sanat olivat ensin ja sävel vasta sen jälkeen. Heikki Nurmio (1887-1947) osallistui Libaussa järjestettyyn marssin sanoituskilpailuun ja voitti sen runolla ”Syvä iskumme on, viha voittamaton”. Sanat salakuljetettiin Suomeen ja Sibelius sävelsi kolmessa päivässä marssiin sävelen ”korkean isänmaallisen tunteen valtaamana”. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille
Jääkärinmarssi on puolustusvoimien monien yksiköiden kunniamarssi ja moni on kuullut sen presidentin itsenäisyyspäivän linnanjuhlien yhteydessä, siilä se on Itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäinen musiikkikappale, jonka aikana Mannerheim-ristin ritarit kättelevät ensimmäisinä vieraina tasavallan presidenttiä.
Alun perin Jääkärimarssissa laulettiin: "Viro, Aunus, Karjalan, kaunis maa, yks' suuri on Suomen valta". Myöhemmin sanat muutettiin muotoon "Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks' suuri on Suomen valta"; Viron katsottiin kuuluvan Saksan eikä Suomen reviiriin ja sanoituksen loukkaavan saksalaisia
Taisteluhengen nostatuksesta hiljaiseloon ja pannaan - tunnemyrskyssä takaisin
Vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa Jääkärimarssi nosti taisteluhenkeä. Sotien jälkeen koittivat toisenlaiset ajat ja marssi poistettiin Sotilaan laulukirjastakin. Sitä ei myöskään saanut esittää Yleisradiossa.
Ensimmäisen kerran tämä uljas ja tunteita nostattava marssi kajahti virallisemmin pitkän hiljaisuuden jälkeen vuonna 1957 sotilasvalatilaisuudessa Santahaminassa. Hartaan isänmaallisen, koskettavan tunnelman vallitessa, sodan käyneet kanta-aliupseerit eivät tuolloin voineet pidättää kyyneliään.
Täältä saat kätkön koordinaatit
Metsänhakkuiden johdosta kätköä oli pakko siirtää n. 22 m kaakkoon. Vähennä saamistasi pohjoiskoordinaateista 008 ja lisää itäisiin koordinaatteihin 019.