Kätköllä seistessäsi voit nähdä räjäytetyn rautatie sillan. Tämä silta on osa kuolemanradan jäänteitä.
Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata oli Natsi-Saksan vuosina 1942-1944 rakennuttama 178 km:n mittainen kenttärata. Myös kuolemanradaksi tuota saksalaisten rautatietä kutsuttiin ja kutsutaan. Työvoimana käytettiin saksalaisia rangaistusvankeja, saksalaisten valtaamilta alueilta tuotuja työvelvollisia ja ennen kaikkea sotavankeja. Enimmillään ratatyömaalla oli liki 2000 työvelvollista ja sotavankia. Nälkään ja sairauksiin ratatyömaalla kuoli satoja sotavankeja – lähinnä venäläisiä ja puolalaisia. Sekä saksalaisia rangaistusvankeja että sotavankeja teloitettiin kymmenittäin. Ihmishenki oli erittäin löysässä noina vuosina ratatyömaalla. Aikalais kertomuksista voi todeta karmeista julmuuksista ja mm. julkisista hirttäjäisistä. Pelkästään neuvostoliittolaisia sotavankeja työmaalla on arvioitu kuolleen 650.
Saksalaiset räjäyttivät saman vuoden alussa käyttöön otetun radan asemineen vetäytyessään syksyllä 1944. Radan kalusto luovutettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksen mukaan Suomeen jääneenä saksalaisena omaisuutena. Saksalaisella perusteellisuudella tehdyn miinoituksen takia kiskotuksen purkaminen osoittautui niin hitaaksi, että saataviaan kiirehtineelle Neuvostoliitolle luovutettiin raskaampaa 30 kilon kiskomateriaalia noin 70 kilometrin matkalta sekä suoraan pystymetsästä tätä kiskotusmatkaa varten tehdyt kyllästämättömät ratapölkyt. Kenttäradan 15-kiloiset kiskot jäivät VR:n haltuun, ja ne myytiin suomalaisille teollisuusradoille Juankoskelle ja Riihimäelle. Aivan viimeiset kiskot myytiin liikenteen loputtua Riihimäeltä Konnunsuon vankilan radalle. Kiskotuksen erikoisuus oli kapearaiteisella rautatiellä harvinainen ruuvikiinnitys pölkkyihin.
Lähde: Jouni Kauhanen: “Sotilas, siviili ja sotavanki – Ylä-Kainuun ja Koillismaan traaginen kenttärata”, 2012 ja Wikipedia