Pielpajärvi on Inarin vanha keskuspaikka. Erämaisen järven rannalla sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne ihmiset kokoontuivat talveksi asumaan. Talvikylän yhteyteen rakennettu erämaakirkko vuodelta 1760 on Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Punertava kirkko seisoo kivikossa kauniin koivikon reunustamana. Kirkkokentällä kasvaa luonnontilainen niitty.
Pielpajärven puinen erämaakirkko on järjestyksessään paikan toinen kirkko. Ensimmäinen, vuonna 1646 valmistunut kirkko on hävinnyt täydellisesti. Talvikylästäkään ei ole jäljellä kuin muutaman rakennuksen maatuneet perustukset. Pielpajärven erämaakirkko lähialueineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Se on myös luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Kirkon hoidosta vastaa Inarin seurakunta ja alueen retkeilyrakenteista vastaa Metsähallituksen luontopalvelut.
Lähde: Metsähallituksen luontopalvelut
Kätkö ei sijaitse itse kirkolla, vaan on hieman sivummalla. Kätkö saattaa löytyä myös lumiseen aikaan, kunnes lunta tulee niin paljon, että se ei enää kaivamallakaan löydy.
Pielpajärvi is the old centre of Inari. In former times, there was a winter village of Inari by the shore of this wilderness lake where people gathered to stay for the winter months. The church, built in the winter village in 1760, is one of the oldest buildings in northern Lapland. The reddish church stands on a stone field lined by a beautiful birch wood. A natural-state meadow now grows by the church grounds.
The wooden wilderness church of Pielpajärvi is the second church in this very spot. All the remains of the first church, which was completed in 1646, have disappeared, and only the decaying foundations of a few buildings are left from the winter village. The Pielpajärvi Wilderness Church and the nearby areas form a nationally valuable cultural heritage area. It has also been classified as a regionally valuable landscape area.