Pyhänkasteenputous on 17-metrinen vesiputous Pyhä-Luoston kansallispuistossa Pelkosenniemen ja Kemijärven rajaseudulla. Putous virtaa Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välisen Isokurun pohjoispäässä kattilamaisessa painanteessa.
Pyhänkasteenputous saa vetensä läheisessä Karhukurussa virtaavasta nimettömästä tunturipurosta, joka laskee Isokuruun lännestä. Jyrkänteen ylitettyään vesi putoaa ensimmäiset metrinsä pienissä portaissa rinnettä hipoen, syöksyen loppumatkan vaaleana suihkumaisena ”huntuna”. Putouksen alla on kuoppa, josta vesi jatkaa matkaansa Pyhänkasteenlampeen ja sieltä edelleen kurua alaspäin.
Pyhänkasteenputous on tullut tunnetuksi erityisesti sen kulttuurihistoriallisesti tärkeän taustansa ansiosta. Putous ja lampi ovat kautta aikojen olleet saamelaisten pyhiä paikkoja. Nimensä putous ja lampi saivat pappi Esaias Mansveti Fellmanin toiminnan kautta, hänen käännyttäessään metsäsaamelaisia kristityiksi 1600-luvulla. Perimätiedon mukaan Fellman suoritti paikallisille saamelaisille joukkokasteen putouksen vedellä kesäkuun puolivälissä 1648.
HUOM! Kätkö sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella, joten sinun tulee huomioida kansallispuiston säännöt alueella liikkuessasi. Lisätietoja säännöistä ja puistosta löytyy Metsähallituksen luontoon.fi. -sivuilta. Isokurun alueella on liikkumisrajoituksia, merkittyjen polkujen ulkopuolella ei saa liikkua, joten itse putoukselle ei ole mitään asiaa.
KÄTKÖ EI SIJAITSE MAASTOSSA, ETSIESSÄ EI TARVITSE POISTUA PITKOSPUILTA.