Suomen itsenäisyyden vuodet -kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki, johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuoden tapahtumia
1. tammikuuta – Kuritushuonerangaistus poistettiin lainmuutoksella Suomen rangaistusjärjestelmästä.
7. helmikuuta – Helsingin uusi messukeskus vihittiin käyttöön Pasilassa. Samalla avattiin Vene 75 -näyttely, jossa oli esillä yli 400 venettä.
4. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen kastoi vastavalmistuneen Suomen suurimman jäänmurtajan kaimakseen. Urho-jäänmurtajan teho on 22 000 hevosvoimaa.
20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen torjui huhut puolueensa sisäisestä presidenttikilpailusta. Virolainen sanoi presidenttikeskustelun olevan ennenaikaista niin kauan kuin Urho Kekkonen on käytettävissä tasavallan presidenttinä.
10. toukokuuta – Iltapäivälehti Iltaset ilmestyi viimeisen kerran.
31. toukokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välillä avattiin Nuijamaan rajanylityspaikka.
4. kesäkuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle. Suomen toiseksi pitkäikäisimmäksi noussut hallitus hajosi sisäisiin kiistoihinsa, erityisesti SDP:n ja Keskustan erimielisyyksiin ns. maapaketista.
13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keijo Liinamaan johtaman virkamieshallituksen.
13. kesäkuuta – Tasavallan presidentti vahvisti tieliikennelain muutoksen, jonka nojalla turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöauton kuljettajalle ja etuistuimella matkustavalle. Samoin moottoripyörän kuljettajat ja matkustajat velvoitettiin käyttämään suojakypärää. Lainmuutos tuli voimaan heinäkuun alussa.
19. heinäkuuta – Miss Suomi Anne Pohtamo valittiin San Salvadorissa Miss Universumiksi.
25. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen ETYK-valtuuskunnan, johon tulivat pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri Olavi J. Mattila sekä puoluejohtajat Kalevi Sorsa (SDP), Harri Holkeri (Kok.) ja Aarne Saarinen (SKDL). Keskustapuolue valitsi edustajakseen valtuuskuntaan ETYK-prosessissa aktiivisesti mukana olleen entisen ulkoministerin, tohtori Ahti Karjalaisen.
29. heinäkuuta – Olavinlinna täytti 500 vuotta.
30. heinäkuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösvaihe alkoi Helsingissä.
1. elokuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä.
25. elokuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle 500 markan setelin ja 10 markan arvoisen presidentti Urho Kekkosen 75-vuotisjuhlarahan.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 75 vuotta.
12. syyskuuta – Suomen sanomalehdistö vietti 200-vuotisjuhliaan. Ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Antti Lizeliuksen julkaisemien Suomenkielisten Tieto-Sanomien näytenumero ilmestyi syyskuun alussa 1775.
1. lokakuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Anna-Liisa Linkola, josta tuli ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehistössä.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kokoon ”runnomansa”, Lapin läänin entisen maaherran Martti Miettusen johtaman hallituksen, jota alettiin kutsua ”hätätilahallitukseksi”.
12. joulukuuta – Eduskunnan pankkivaltuusmiehet esittivät yhden pennin kolikon poistamista käytöstä.
12. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi.
ETYK-huippukokous Helsingissä
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK]) ensimmäinen vaihe oli ulkoministerien kokous Helsingissä vuonna 1973, toinen Genevessä pidetyt neuvottelut 1973–1975 ja kolmas Helsingissä pidetty huippukokous 1975.
Kuva: wikipedia
Valmisteluihin kuului muun muassa laitapuolen kulkijoiden laajamittainen siivoaminen Helsingistä valtiovieraiden alta. Viikkoa ennen kokouksen alkamista Ilta-Sanomat otsikoi asiasta kertoneen uutisensa "Etyk-puhdistus vauhtiin tänään" ja kertoi, että "viimeisetkin epäsiististi pukeutuneet, rahaa kerjäävät, viinalta haisevat, puistoissa ja Asematunnelissa vetelehtivät miehet katoavat Helsingin katukuvasta". Poliisien keskuudessa operaatio ristittiin "rupuralliksi". Osa operaation kohteista tiesi, mitä oli tulossa ja päätti suosiolla poistua jaloista.
Etykin huippukokous järjestettiin Helsingin Finlandia-talossa heinä- ja elokuun vaihteessa vuonna 1975. ETYK:n päätösvaiheen avasi Pyhän istuimen kardinaalivaltiosihteeri Agostino Casaroli joka toimi päätösvaiheen puheenjohtajana. Mukana olivat 35 maan valtionpäämiehet: Albaniaa ja Andorraa lukuun ottamatta kaikki Euroopan valtiot sekä Yhdysvallat ja Kanada. Kokoukseen osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, Italian pääministeri Aldo Moro, Ranskan presidentti Valéry Giscard d’Estaing, Ruotsin pääministeri Olof Palme, Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, Saksan demokraattisen tasavallan puoluejohtaja Erich Honecker ja Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu. Presidentti Kekkonen toimi kokouksen isäntänä. Kyseessä oli yksi kaikkien aikojen suurimpia tapahtumia Suomessa Helsingin olympiakisojen ohella.
Turvatoimet Helsingissä kokouksen aikana olivat ennen kokemattoman mittavat eivätkä kaupunkilaiset juuri nähneet korkeita ulkomaisia vieraita.
1. elokuuta allekirjoitettiin kokouksen päätösasiakirja, niin sanottu Helsingin päätösasiakirja. Kirjoittamisen aloitti liittokansleri Schmidt ja sen päätti Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito. Päätösasiakirja jakautui neljään pääkohtaan eli "koriin". Ensimmäinen käsitteli Euroopan turvallisuuskysymyksiä, toisessa päätettiin yhteistyöstä muun muassa taloudessa, tieteessä ja ympäristönsuojelussa, kolmas koski yhteistoimintaa humanitaarisilla aloilla ja neljäs konferenssin seurantaa ja tulevia kokouksia.
Kokouksen jälkeen alettiin kansainvälisessä lehdistössä yleisesti puhua Helsingin hengestä ja liennytys-termi liitetään yleensä Etykin huippukokoukseen. Suomen kansainvälistä asemaa tilaisuus joka tapauksessa vahvisti.
Paikallista historiaa
Imatranajojen voittajat olivat luokittain vuonna 1975:
500cc Giagomo Agostini (Yamaha)
350cc Johnny Cecotto (Yamaha)
250cc Michel Rougerie (Harley Davidson)
50cc Angel Nieto (Kreidler)
Kuvassa Giagomo Agostini vuoden 1975 Imatranajoissa (http://imatranajo.com)
Imatranajot olivat suuri kansanjuhla, josta 1970-luvulla tuli myös nuorisotapahtuma
Alkoholinkäyttö ja järjestyshäiriöt olivat Imatranajon lieveilmiöitä. Vuonna 1975 poliisin edustaja kuitenkin totesi Ylen uutisissa kaiken sujuneen hyvin, vaikka poliisivoimia oli jouduttu keskittämään Helsinkiin Etykin huippukokoukseen.
Kätkö sijaitsee vuonna 1975 rakennetun Honkapirtti-huvilan läheisyydessä. Kätköpurkki sisältää kynän. Kätkön lähellä on parkkialue.