Puut kaadettiin talven aikana ja niiden uitto alkoi keväällä lumien sulaessa, kun jokien ja purojen vesi oli korkeimmillaan. Monesti uitto vaati valmisteluita ja erilaisia rakenteita jokien varsille. Repoveden kansallispuiston alueella uittohistoriasta muistuttaa tukkien uittamista varten rakennettu Kuutinkanava.
Metsäautoteiden kehittyessä puun kuljettaminen autoilla on tullut kannattavammaksi ja uittamisen merkitys on vähentynyt. Joki- ja purouitto loppui 90-luvulla, mutta kuitenkin vielä tänäkin päivänä suurilla järvillä, kuten Saimaalla, kuljetetaan puuta uittamalla. Nykyaikaisessa uitossa puut sidotaan nipuiksi, joista muodostetaan vedessä suuri tukkilautta.
Ketunlossi on käsikäyttöinen vaijerilossi, joka ylittää uittoväylänäkin käytetyn Kapiaveden salmen. Lossi on osa Ketunlenkkiä ja se on käytössä jäättömään aikaan.
Geokätkö on osa Repovesiten geokätköilyreittiä. Repovesitie johdattaa sinut kansallispuiston huikeista maisemista Verlan maailmanperintökohteelle. Kätkösarjaan kuuluu yhteensä kymmenen aloittelevallekin etsijälle sopivaa geokätköä. Sarjan yhdeksästä kätköstä löydät vinkkinumerot, joiden avulla löydät Verlan maailmanperintöalueen tuntumassa sijaitsevan Repovesitien aarteen.
Puun vuosirenkaissa näkyy puun elämä ja historia kaikkine hyvine kasvuvuosineen sekä puun kohtaamat haastavammat ajat. Samalla vuosirenkaat muodostavat nykyisen puun rungon, joka kannattelee kukoistavaa latvusta. Repovesitie esittelee muutamia Repovesi-Verlan alueen vuosirenkaina toimivia historiallisia paikkoja aina miljardien vuosien takaa lähihistoriaan.
Reitin ehtii kiertämään päivässäkin, mutta parhaimman kokemuksen saat varaamalla kiertämiseen vähintään pari päivää. Reitin varrella on lukuisia kiinnostavia nähtävyyksiä ja niiden parissa vierähtää helposti enemmänkin aikaa.