Tasavireinen viritys
Järjestelmien kehitys johti lopulta nykyään käyttämäämme tasavireiseen viritysjärjestelmään, jota on käytetty aina 1900-luvun musiikista eteenpäin. Tasavireisessä järjestelmässä Pythagoraan komma on jaettu tasan kaikkien kvinttien kesken ja kaikki puoliaskeleet ovat yhtä suuria. Kaikki sävellajit ovat tasavireisyyden vuoksi samanlaisia, ja niissä voi moduloida mihin sävellajiin tahansa.
Vaikka tasavireisen virityksen laskemiseksi tehtiin monimutkaisiakin matemaattisia kaavoja, tämä viritys perustuu pohjimmiltaan varsin yksinkertaiseen oivallukseen: Pythagoraan komma jaetaan tasan kaikkien viritettävien 12 kvintin kesken siten, että kaikki kvintit ovat hieman epäpuhtaita, suppeampia kuin puhtaat. Epäpuhtaus on kuitenkin niin pieni, että korva hyväksyy sen. Oktaavit ovat puhtaita kaikissa virityksissä, mutta tasavireisyydessä ne ovat ainoita luonnonpuhtaita intervalleja. Viritys johtaa täydelliseen enharmoniaan, jossa kromaattisen asteikon 12 puolisävelaskelta - kuten muutkin intervallit keskenään - ovat samansuuruiset ja kukin sävel on enharmonisesti täysin vapaasti merkittävissä. Kaikki sävellajit ovat käyttökelpoisia, mutta niillä ei ole omaa erityistä luonnettaan, vaan ne kuulostavat samanlaisilta - ainoana erona transponoitu sävelkorkeus.
Jos haluat pyöritellä laskuja, käytä laskuissa kuuden desimaalin tarkkuutta ja lopputulos pyöristetään kolmeen desimaaliin. Ei siis ehkä kannata käyttää kaikkia 20 miljardia desimaalia ; )
Simppeli homma. Näkemääsi tarkastellen saat varmaan naatit selville… (A=440)
60.57.??? / 25.40.???
