Suomen itsenäisyyden vuodet *1938* Traditional Geocache
routaporsas: tehdään tilaa jigideille ja kiipeilykätköille
Suomen itsenäisyyden vuodet *1938*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
"Suomen itsenäisyyden vuodet"-kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.
Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä.
Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä.
Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna.
Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuonna 1938 maailmanpolitiikka oli jo vahvassa myllerryksessä. Maaliskuussa kolmatta valtakuntaa vahvasti laajentamaan pyrkivä viiksimies haukkasi Suur-Saksaan synnyinmaansa Itävallan, Suomessakin tämä liitos tunnetaan yleisesti saksankielisellä termillä Anschluss. Myöhemmin Saksaan liitettiin myös Tsekkoslovakian sudeettialueet, mutta varsinaisia sotatoimia ei vielä Euroopassa nähty Espanjan sisällissotaa lukuunottamatta. Aasiassa Kiinan-Japanin-sota jatkui verisenä.
Toki kiristynyttä tilannetta seurattiin ajan hermolla Suomessakin. Tsekkoslovakian kriisin seurauksena marsalkka Mannerheim vaati julistettavaksi osittaisen liikekannallepanon. Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti väitetysti harjoitti omalta osaltaan diplomatiaa herjattuaan päissään Genevessä valtakunnankansleri Hitleriä karkeasti. Tämä johti lyhyessä ajassa Holstin eroamiseen, mutta sodan jälkeen tämä silloinen häpeä lienee muuttunut positiivisempaan valoon, ja jos Holsti olisi elänyt sodan jälkeistä aikaa, hänellä olisi ollut mitä suurimmat meriitit käyttää fraasia mitäs minä sanoin.
Hitlerin aktiivisuus sai Stalinin tavoittelemaan Suomen valvontaa ja jo aiemmin 1930-luvulla pinnalla olleet Suomea koskevat aloitteet viriteltiin käsiteltäväksi uudestaan keväällä 1938 lähetystosihteeri Boris Jartsevin toimesta. Jartsevin mukaan Moskovassa oletettiin Hitlerin suunnittelevan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja koska Saksa voisi käyttää hyökkäykseen myös Suomen aluetta, Suomen pitäisi sitoutua puolustautumaan sekä ottamaan vastaan sitä varten Neuvostoliitolta vastaan aseita ja tarvittaessa myös apujoukkoja, lisäksi neuvostolaivaston tulisi saada Suursaari tukikohdakseen.
Suomen hallitus suhtautui ehdotuksiin kriittisesti. Suomea puolustettaisiin hyökkääjää vastaan ilman sopimustakin, mutta alueluovutukset ja avunantosopimus tekisivät lopun puolueettomuudesta ja yhä toivotusta yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Neuvottelut jatkuivat vielä vuoden 1939 puolelle Neuvostoliiton ulkoministeri Maksim Litvinovin toimesta.
Kuten kuluvana juhlavuonnakin, myös 1938 Lahdessa järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut. Tuolloin kilpailuvalikoima oli hieman nykyistä typistetympi, hiihdossa kilpailtiin 18 ja 50 km matkalla sekä viestissä, yhdistetyssä ja mäkihypyssä oli yksi kilpailu per laji. Naisiahan ei näihin kilpailuihin huolittu lainkaan osallistujiksi, vaan naisten sarjat pääsivät mukaan vasta Falunissa 1954. Kaikkien hiihtomatkojen kultamitalit menivät suomalaisille, kun taas yhdistetyssä ja mäkihypyssä kullat menivät Norjaan. Pikku knoppina heitettäkööt, että 50 kilometrin hiihdossa kymmenen parhaan joukossa oli yhdeksän suomalaista.
Urheilusta puheenollen, Helsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön kesällä 1938 hyvissä ajoin kahden vuoden päähän suunniteltuihin Helsingin kesäolympialaisiin. Kuitenkin kyseisellä ajalle sattui hieman totisempia kansakuntien välisiä yhteenottoja, joten Olympiastadion sai odotella kisahuumaa vuoteen 1952 asti.
Tokihan on myös huomioitava, että geokätköilyynkin lonkeronsa kiemurrellut Suomen Latu perustettiin vuonna 1938 Tahko Pihkalan aloitteesta.
Etelä-Karjalassakin tapahtui. Rauhan asemalla matkustajajuna ja rikkidioksidivaunuun kytketty järjestelyjuna törmäsivät sillä seurauksella, että 15 ihmistä menehtyi ja 13 loukkaantui. Rauhan junaturma on Suomen suurin ennen toista maailmansotaa tapahtunut rautatieonnettomuus.
Lappeenrannan ensimmäinen elokuvateatteri avautui vuonna 1938. Elokuviahan pyörii samassa paikassa vielä tämänkin kätkön julkaisuhetkellä, lähitulevaisuudessa tilanne voi hyvinkin olla toisin.
Lappeenrannan alueella oli ennen toista maailmansotaa paljon kehittyvää teollisuutta. Kaukaan tehtaat silloisen Lauritsalan puolella olivat suurin työnantaja ja muita suurimpia teollisuuslaitoksia olivat Paraisten Kalkkivuori Oy, Rikki- ja superfosfaattitehtaat Oy, Kojonen ja Kni Pikisaaren saha, Tehdas Chymos, Lappeenrannan Osuusmeijeri, Lappeenrannan konepaja ja Saimaan Saha.
Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö oli siis silloisen Lappeenrannan alueen suurin teollisuuslaitos. Alunperin Ihalaisten louhokselta louhittiin vain kalkkia talojen rakennusmateriaaliksi. Jo ennen itsenäisyyden aikaa käynnistyi varsinainen kalkkitehdas ja huomattavan laajennuksen sekä tasaisemman työvoimantarpeen alueelle toi vuonna 1938 käynnistynyt sementtitehdas. Sen osuus kalkkitehtaan Lappeenrannan tuotantolaitosten tuotannon arvosta kohosi käynnistymisensä jälkeen lähes kahteen kolmasosaan. Yli 700 työntekijän Paraisten Kalkkivuori Oy työllisti tuolloin yli 40% Lappeenrannan teollisesta työvoimasta.
Tämä kätkö sijaitsee lintutornissa josta on hyvät näkymät Askolan kalkkisaostusaltaille Toikansuon lopetetun avokaatopaikan kupeessa. Vaikka paikka saattaa vaikuttaa tylsältä teolliselta joutomaalta, kalkkipitoinen vesi on ajoittain lähes trooppisen turkoosia ja näin otollinen kohde epäilemättä houkuttaa myös siivekkäitä paikalle, sillä ei tänne lintutornia varmaan huvikseen rakenneta. Toisen lajin harrastajajästejä siis varmasti ajoittain paikalla on, mutta kätkö itsessään on ihan helppo peruskätkö eikä ole kummoisessakaan jemmassa. Ai niin, ja paikan vieressä on myös paloharjoittelualue, jossa aikaisemmin sijaitsi yksi Lappeenrannan vanhimmista geokätköistä, historian havinaa siis siinäkin mielessä täällä.
Alueelle pääsee Hanhijärventien kautta!
Additional Hints
(Decrypt)
nyy gur jnl hc