Satujen maailmasta tuttu käsite ”seitsemän peninkulman saappaat” on ilmeisesti ensimmäisen kerran esiintynyt vuonna 1697 ranskalaisen Charles Perrault'n sadussa Peukaloisesta teoksessa Hanhiemon satuja. Perrault lienee käyttänyt vanhaa suullista kansan- ja ihmesatuperinnettä luodessaan maagisiin taikasaappaisiin turvautuvan peukaloisen hahmoa. Luku seitsemän sinänsä on monissa kulttuureissa mielletty pyhäksi tai maagiseksi. 1600-luvun Ranskassa seitsemän peninkulman saappaiksi kutsuttiin myös ratsain liikkuvien postinkuljettajien käyttämiä raskaita saappaita. Ratsailta laskeuduttiin maahan vain hevosten vaihtopaikoilla, ja tämä tapahtui useamman peninkulman matkan välein.