Suomen itsenäisyyden vuodet *1951* Traditional Geocache
iipiH: Nyt tämä on kadonnut. Laitan omat kätköni arkistoon sitä mukaa kun huoltotarvetta ilmenee.
Suomen itsenäisyyden vuodet *1951*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Suomen presidentti oli Juho Kusti Paasikivi.
Hallituksia ehti olla vuoden aikana kolme. Kaikki kuitenkin olivat Kekkosen hallituksia.
Presidentti (vv. 1944-1946) Carl Gustaf Emil Mannerheim kuoli Sveitsissä.
Nykyisinkin ajankohtainen keskustelunaihe pakolaisten palauttamisesta alkuperämaahan oli toisella tapaa ajankohtainen. Virolaiset Herman Treial ja Artur Lookke loikkasivat Neuvostoliitosta Suomeen. Rajalla tapahtuneen ammuskelun seurauksena Treial kuoli. Suomi palautti Lookken, joka sai kuolemantuomion.
Ahvenanmaan itsehallintolaki vahvistettiin. Siinä määriteltiin ruotsinkielisen väestön etuoikeudet ja Suomen kansalaisia koskevat rajoitukset.
Rillumarei-kulttuuri alkoi kun Jorma Nortimon ohjaama elokuva Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa.
Luistelun MM-kisoissa Ruotsin Eskilstunassa Eevi Huttunen voitti 1000, 3000 ja 5000 metrin MM-kultaa.
Tauno Luiro hyppäsi mäkihypyn uuden maailmanennätyksen, 139 m.
Nyrkkeilyn kevyen sarjan euroopanmestari oli Elis Ask.
Ensimmäistä kertaa Suomessa:
- kansainvälinen Sibelius-viikko Helsingissä
- liikennevalot tulivat Helsinkiin, Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen
- suomenkielinen Aku Ankka ilmestyi
Paikallista historiaa:
Joutseno ja Ruokolahti saivat oman vaakunansa. Molemmat vaakunat on suunnitellut Gustaf von Numers. Imatra oli saanut oman vaakunansa jo edellisenä vuonna.
Joutseno Pulp Osakeyhtiö perustettiin.
Imatran taidemuseo perustettiin Vuoksenniskan kansakoulun yläkertaan. Nykyisin taidemuseo sijaitsee kulttuuritalo Virrassa Mansikkalassa.
Imatran kauppalaan perustettiin vakituinen palokunta.
Kätkö sijaitsee Karhumäen keskusurheilukentällä, joka valmistui vuonna 1951. Lisäys 22.4.2019: Kenttä on kunnostettu vuonna 2018 ja katsomorakenteet uudistetaan vuonna 2019.
Additional Hints
(No hints available.)