Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi vuosittain 13. joulukuuta. Muistopäivä kuuluu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Luciaan liittyvät legendat ovat peräisin Sisilian saarelta Italiasta.
Pyhän Lucian tarina:
Pyhä Lucia (lat. Sancta Lucia, 283–304) on katolisen kirkon kanonisoima pyhimys, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä. Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.
Lucia syntyi v. 283 Syrakusassa, Sisiliassa. Hänen isänsä, joka oli ylhäistä sukua oleva roomalainen, kuoli Lucian ollessa hyvin nuori. Koska Lucian perhe oli varakas, oli hänelle varattu hyvät myötäjäiset ja hän oli kihloissakin. Isän kuoleman jälkeen perhettä kohtasi kuitenkin toinen onnettomuus, kun Lucian äiti sairastui punatautiin, josta selviytymismahdollisuudet olivat tuohon aikaan kovin pienet. Neljän vuoden sairauden jälkeen äidin voimat alkoivat heiketä. Lucia kuuli kuitenkin, että Cataniassa kuolleen Pyhän Agathan pyhäinjäännöksillä rukoilemalla moni on kokenut ihmeparantumisen. Lucia saikin äitinsä suostutelluksi tulemaan kanssaan Cataniaan Pyhän Agathan haudalle rukoilemaan. Ihme tapahtui ja äiti parantui, jolloin Lucia päätti kääntyä kristinuskoon ja hän vannoi pysyvänsä neitsyenä Pyhän Agathan tavoin. Oman myötäjäisosuutensa Lucia pyysi itselleen ja käski jakaa sen köyhille. Perheen palvelija kertoi Lucian sulhaselle, että Lucia oli jakanut myötäjäiset köyhille ja että hän ei menisikään naimisiin tämän kanssa, vaan on kääntynyt kristinuskoon ja menee naimisiin jonkin varakkaan jalosukuisen herran kanssa.
Mustasukkainen ja harhaan johdettu sulhanen ilmiantoi Lucian viranomaisille, koska tuolloin Roomassa kristinusko oli kielletty. Lucia joutui oikeuden eteen, jossa hänet todettiin syylliseksi ja tuomittiin vietäväksi bordelliin ja pakotettavaksi prostituutioon. Tällöin Pyhä Henki kuitenkin täytti Lucian, ja hän muuttui niin painavaksi, että häntä ei pystytty miesvoimin siirtämään. Vaikka apuun tuotiin vetohärkiäkin, Lucia pysyi järkähtämättä paikoillaan. Kun häntä ei saatu siirrettyä, hänet päätettiin polttaa. Lucian ympärille rakennettiin rovio, ja häntä valeltiin palavalla piellä ja kiehuvalla öljyllä. Tuli ei kuitenkaan pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa. Lopulta hänet surmattiin iskemällä tikari hänen kurkkunsa läpi.
Luciaan liittyy myös toinen, myöhemmin syntynyt legenda. Sen mukaan eräs nuorukainen, joka ei ollut kristitty, painosti Luciaa kanssaan naimisiin, koska oli rakastunut tämän kauniisiin silmiin. Kun painostus ja ahdistelu jatkuivat loputtomiin, niin lopulta Lucia repi silmät päästään ja lähetytti ne tarjottimella nuorukaiselle. Kun Neitsyt Maria näki Lucian vahvan uskon, hän antoi Lucialle entisiä kauniimmat uudet silmät. Kerrotaan, että nuorukainen puolestaan järkyttyi tapahtuneesta kovin ja sen seurauksena kääntyi kristinuskoon.
Kuva: Pyhä Lucia, jonka silmät ovat lautasella. Domenico di Pace Beccafumin maalaus vuodelta 1521.
Lucian päivän vietto:
Lucian päivän perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (lat. lux, valo) on suomennettuna Valotar. Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, minkä vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat ja uskomukset yhdistyivät Lucian nimeen.
Lucian päivän vietto on tullut Suomeen Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolivälin tienoilta. Suomessa Lucia-juhlaa olisi tiettävästi vietetty jo vuonna 1898 Turun ruotsalaisessa naislyseossa. Varmuudella tiedetään, että Vöyrin kansanopistossa vietettiin Lucian päivää vuonna 1913, ja Högvallan emäntäkoulussa Lucian päivän perinne on jatkunut jo vuodesta 1919. Ensimmäinen Lucia-kilpailu ja -kulkue järjestettiin Tukholmassa vuonna 1928 ja Helsingissä jo kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1930. Vuonna 1949 järjestettiin ensimmäinen Lucia-keräys ja ulkoilmatapahtuma herätettiin uudelleen henkiin Helsingin keskustassa. Vuonna 1950 Helsingissä valittiin Svenskfinlands Rikslucia, josta juontaa nykyinen Suomen Lucian valinta. Koko Suomen virallinen Lucia kruunataan vuosittain Helsingin tuomiokirkossa. Kruunaamisen jälkeen Lucia-neito kulkee alas Helsingin tuomiokirkon portaita ja edelleen Finlandia-talolle. Useilla muillakin paikkakunnilla valitaan oma Lucia-neito.
Nykyiseen pohjoismaiseen Lucia-perinteeseen liittyy oleellisesti myös Santa Lucia -niminen, alkujaan italialainen laulu. Sen sävelsi 1800-luvulla Teodoro Cottrau napolilaiseen kansanlaulutekstiin. Sen alkuperäiset italiankieliset sanat eivät kuitenkaan liity Lucian päivän viettoon, vaan se kuvaa merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisen kaupunginosan edustalla.
................................................
Kätkö sijaitsee paikassa, johon ihminen on insinööritaidoillaan ja luonnonvaroja hyödyntämällä tuonut valon pimeyden keskelle. Myös kätköpurkki on joskus palvellut valon tuottajana.
Kätkölle pääsee pyörätietä sekä etelästä että pohjoisesta. Ethän kuitenkaan aja autolla pyörätiellä!
Käsittelethän purkkia oikein. Purkki aukeaa kapeammasta päästä kiertämällä.