Hartolan kirkko Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Vanhin maininta Hartolasta on vuodelta 1398 paavin kirjeessä, jossa mainitaan Hartolan kirkkopitäjä. Tuosta ensimmäisestä kirkosta ei ole muita kirjallisia dokumentteja. Perimätiedon mukaan kirkko sijaitsi Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, ja se on todennäköisesti ollut ns. seutukirkko ilman omaa pappia ja pappilaa. Sysmän kappelina Hartola tai Koskipää, mitä nimeä myös käytettiin, esiintyy 1540-luvulta lähtien.
Hartolan seurakunta itsenäistyi 31.8.1784 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Päätöksessään kuningas Kustaa III nimesi seurakunnan poikansa Ruotsin kruununprinssin mukaan Kustaa Aadolfin seurakunnaksi, millä nimellä seurakunta tunnettiin 1800-luvun lopulle saakka.
Ensimmäisen kirkon jälkeen seuraava maininta on Sipi Henrikinpojan 1590-luvulla rakentamasta kappelikirkosta. Kirkko oli 1600-luvun lopulla käynyt pieneksi ja huonokuntoiseksi. Sen tilalle rakennettiin vuosina 1691 - 1693 puinen ristikirkko. Kirkon rakensi rakennusmestari David Juhonpoika kahdentoista talollisen avustamana. Tämä kirkko purettiin 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Pertunmaan kirkon kuori on Hartolan vanhan kirkon kuori. Pertunmaalle siirrettiin myös 1680-luvulla samoin David Juhonpojan rakentama kellotapuli.
Vanhan kirkon paikalla Koskipääntien ja Kaikulantien risteyksessä on Hartolan Ylemmäisiltä tuotu muistokivi. Vanhan kirkon alttaritaulu, L.J. Carlströmin "Jeesuksen taivaaseenastuminen", on sijoitettu Hartolan seurakuntataloon.
Hartolan nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1911 - 1913, ja Savonlinnan piispa O.I. Colliander vihki sen käyttöön 16.12.1913. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka toimi myös urakoitsijana. Osa kirkon rakennuskivistä on louhittu kirkon paikalta, osa Ylemmäisten kylästä. Kirkko on uusgotiikan ja jugend-tyylin vaikutteita sulattanut kansallisromantiikan tyylinen graniittikirkko. Josef Stenbäck suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen "Teidän edestänne", jossa Jeesus kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Lasityön on tehnyt Heinrich Schiffers Bremerhafenista, Saksasta. Arkkitehdin tytär, Maija Stenbäck (sittemmin Tawaststjerna) oli valokuvamallina enkelin suunnittelussa. Kirkon taontatyöt on tehnyt Fredrik Westman Raahesta.
Kirkon kellotorniin siirrettiin vanhasta kirkosta kellot, joista suurempi oli hankittu vuonna 1865 ja pienempi Pietarista vuonna 1829. Pienen kellon rikkouduttua hankittiin kesällä 2007 uusi kello Juutilan valimosta Kaavista.
Kirkon katon vesivuodoista tahdottiin päästä eroon 1950- ja 60-luvuilla kattamalla kirkko kuparilevyillä entisten betonipaanujen asemesta. Kirkko kuivatettiin perusteellisesti ja maalattiin uudelleen sisältä. Työt tehtiin professori Esko Järventauksen suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 1966.
Hartolan kirkko korjattiin satavuotisjuhlia varten vuonna 2013 arkkitehti Virpi Tervosen johdolla. Näkyvimmät muutokset ovat kirkon kuoriosan lattian palauttaminen entiseen punaharmaaseen salmiakkikuvioon, sakastissa olleen vanhan kirkon kattokruunun sijoittaminen alttarin yläpuolelle sekä kirkon takaosaan rakennetut yleisöwc ja varastohuone.
Vanhaan kirkkoon urut rakensi B.A. Thule vuonna 1896. Alun perin 15-äänikertaiset urut siirsi Kangasalan urkutehdas 1914 uuteen kirkkoon. Vuosina 1960 - 1961 urkuja uusittiin ja äänikerrat lisättiin 19+1:een. Urut olivat aluksi kirkon torniosan parvella, mutta siirrettiin 1932 takalehterille.
Vuonna 1998 otettiin käyttöön Railimaria Rajasmaan suunnittelemat ja valmistamat uudet kirkkotekstiilit "Kuule minua".
Lähde: Hartolan seurakunta-internetsivusto
Kätkön sijoittamiselle on pyydetty lupa seurakunnasta kirkkoherralta. Muista kunnioittava käytös hautausmaalla!!
Additional Hints
(Decrypt)
xhhfrffn --> ninn cbuwnfgn