Vesilahden pohjoisimmassa osassa sijaitseville Vakkalalle ja Palholle on tunnusomaisinta kumpuilevat viljelysvainiot Pyhäjärven rantojen tuntumassa. Rannoilla ja saarissa on lähes sata kesäasuntoa. Sanana palhoaminen tarkoittaa suurten pintalastujen veistämistä hirrestä. Palho voi myös merkitä työssä käytetyn piilukirveen teräosaa. "Vakkala" nimi on Jouko Vahtolan mukaan vanhaa germaanista perua (Vac, Vack, Vacca). Nimi voi olla jäänne vero- ja kestityspiiristä, vakkapiiristä.
Nykyisin Vakkala ja Palho edustavat niitä kyliä, joiden omat kiinteät peruspalvelut (1908 perustettu koulu, posti, kauppa, pankki jne.) on lopetettu. Maa-, metsä- ja karjatalouden harjoittajat ovat talviseen aikaan kyliensä ainoat harvalukuiset asukkaat. Kesällä sen sijaan elämä vilkastuu huomattavasti satojen kesäasukkaiden ansiosta; Palhon rannat kuuluvat Vesilahden arvokkaimpiin. Kylän asukkaat ovat lisäksi ryhtyneet itse toimiin rantojen kunnon säilyttämiseksi.
Lähde: Palhon ja Vakkalan kyläkirja, Palhon Maamiesseura ry, 2006.