Suomen itsenäisyyden vuodet -kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki, johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuoden tapahtumia
1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Yksi Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja äänesti tyhjää. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia ”sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi”.
14. helmikuuta – Hallitus päätti maksaa korvauksen sisällissodan aikana 1918 vankileireillä tai vankiloissa olleille punavangeille.
1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan laki neljän viikon vuosilomasta.
20. toukokuuta – Moottoripyöräilijä Jarno Saarinen sai surmansa Monzan radalla Italiassa.
24. elokuuta – Ensimmäinen Uuno Turhapuro -elokuva Uuno Turhapuro sai ensi-iltansa.
3. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin muurasivat Svetogorskissa (Enso) selluloosa- ja paperitehtaan peruskiven.
2. lokakuuta – Paavo Nurmi (”Lentävä suomalainen”), suomalainen juoksija (yhdeksänkertainen olympiavoittaja) (s. 1897) kuoli.
18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat pikajuoksija Mona-Lisa Pursiaisen ensimmäisenä naisena vuoden parhaaksi urheilijaksi
Paikallishistoriaa - Mansikkalan sillan valmistuminen
Mansikkakosken silta (myös Mansikkalan silta) on Vuoksen ylittävä 556-metrinen maantiesilta valtatie 6:lla Imatralla. Vuonna 1973 valmistunut 9-aukkoinen silta on rakenteeltaan teräksinen kotelopalkkisilta, jonka kansi on teräsbetonia. Silta korvasi valtatien siltana kapeaksi käyneen yhdistetyn Mansikkakosken maantie- ja ratasillan, joka jäi paikallisliikenteelle ja ratasillaksi.
Mansikkakosken silta on kokonaispinta-alallaan 12 870 m2 Suomen kolmanneksi suurin silta Tähtiniemen sillan (20 930 m2) ja Tattarisuon sillan (20 330 m2) jälkeen.
Sillan pisin jännemitta on 75 metriä, kokonaispituus on 556 metriä ja hyötyleveys vaihtelee 21 metristä 29,5 metriin. Sillalla on kaksi ajokaistaa suuntaansa, länsipäässä 300 metrin matkalla sillan leveyttä lisäävät yksi liittyvä ja yksi erkaneva ramppi.
Sillan vihki käyttöön 3. syyskuuta 1973 samana päivänä 73 vuotta täyttänyt presidentti Urho Kekkonen.
(Kuva Wikipedia)
Kätkö sijaitsee vuonna 1973 kuolleen Jarno Saarisen muistoksi lähellä nykyistä Imatranajojen moottoripyöräradan reittiä. Jarno Saarinen ajoi ensimmäisen MM-sarjan osakilpailun juuri Imatranajoissa vuonna 1968. Kätköpaikan lähettyvillä löytyi maasta hieman rautaromua, joten kannattaa katsoa, mihin astuu.