Vattajan Dyynit
Vaikka suomen tunnetuimmat dyynit lienevät Porin Yyterin ja Kalajoen turistirysät, löytyy Suomen suurimmat sellaiset Lohtajalta. Lohtajan Vattajan dyynialue on myös euroopan suurin lajissaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Yhtenäistä hiekkarantaa on reilu 15 km, kun sitä esim. Porissa on noin 6 km ja Kalajoella pikkusen pitemmästi.
Alueen omistaa pääosin Metsähallitus ja se on myös Puolustusvoimien harjoitusalue, jossa järjestetään muutamia kovapanosammuntoja vuosittain. Kun sinne johtavat tiet on suljettu ja vähän kauempaa. SILLOIN ALUEELLE EI SAA MENNÄ! Muuna aikana Vattajalla saa liikkua vapaasti, mutta jos liikut laajemmin, selvitä rajoitukset ja turvallisuusohjeet ennen sitä! Tämän kätkön alueella voit käydä ihan turvallisin mielin ja vapaasti, mutta autolla ei hiekalle saa mennä! Ammuntojen ajankohdat selviävät myös puolustusvoimien sivuilta, http://puolustusvoimat.fi/fi/ajankohtaista/ampuma-ja-melutiedotteet ja tien varren ilmoitustauluista.
Vattajan dyynialueen muodostuminen
Vattajan dyynialue, niin kuin Suomen maaperä muutenkin on viimeisimmän jääkauden aikaan saamaa. Jääkauden loppuvaiheessa jää alkoi vetäytyä ja sulaa, saaden aikaan jääjokia näihin alavampiin paikkoihin. Jääjoen vesi vei mukanaan ensin hienomman maa aineksen ja hiljalleen myös sitä karkeampaa, eli hiekkaa. Vattaja sijaitsee jääkauden aikaisen jääjoen, noin 100 km pitkän alavan hiekkamaaalueen luoteispäässä ja tuo hiekkamaa rimpsu jatkuu maastossa kapeampana aina keskisuomeen asti. Muodostelma jatkuu myös merenpohjassa ohtakarista noin 30 kilometriä merelle.
Yksi merkittävä ja huomioitava tekijä tällä alueella on maankohoaminen. Jää painoi maankuorta ”kuopalle” valtavan maassansa ansiosta. Kun jäämassat sitten sulasivat, maa alkoi kohota entiseen muotoonsa ja kohoaa vieläkin. Tällä alueella tuo kohoaminen on suurinta, ollen tässä kohtaa noin 8-9 mm vuodessa.
Vattajan Dyynit
Vattajanniemen dyynialue on varsin nuori. Vielä 1000 vuotta sitten vattajanniemen peitti kokonaan muutaman metrin vesikerros. Hietikot kohosivat pikkuhiljaa merestä, dyynejä muodostui. Vanhoja rantadyynejä onkin lohtajalla havaittavissa pitkälle sisämaahan.
Täydennetyn kuvan lähde ja lisää aiheesta: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/vattajaesitefin.pdf Katso myös käännosten kuvan linkki!
Yllä oleva kuva kertoo kaiken Vattajan dyyneistä. Dyynien muotoon ja elämiseen vaikuttaa suurimpina tekijöinä hiekkaa liikuttava tuuli ja kasvuston leviäminen. Pikkuhiljaa paljaalle rantahiekalle juurtuu kuivaa ja paahdetta kestäviä kasveja, jotka alkavat hidastaa hiekan liikettä. Tuulen mukana liikkuva hiekka jää kiinni kasvustoon ja paikalle muodostuu pikkuhiljaa kohoava ja kasvuston mukana muovautuva, elävä rantadyyni. Dyynin taakse muodostuu suojaisampi tasainen alue, harmaa dyyni, johon muodostuu ja kulkeutuu myös kariketta uusien kasvilajien ja jäkälien kasvupohjaksi, eli humus maassa lisääntyy. Maa kohoaa, avoin ranta ”siirtyy” koko ajan merelle päin ja vanhat alkeisdyynit vastaavasti jäävät yhä kauemmaksi tuulisesta rantaviivasta. Kun kasvusto ja puusto, mänty, lopulta peittää dyynin kokonaan ja hiekka ei enää liiku, silloin dyyni ns. ”kuolee.”
Tehtäväsi on käydä annetuilla paikoilla ja vastata muutamaan kysymykseen. Tehtäviin saat apua tekstistä ja kuvauksen kuvista, mutta myös internetistä. Paljon, tai kaiken, voi myös päätellä maastossa.
Tehtävät:
Stage1: Mittaa, tai määritä kartalta paikan korkeus merenpinnasta ja laske saamaasi tulokseen tukeutuen ja maaston korkeuserot huomioiden, kauanko sitten Pyöräpakka on ollut rantadyyni? ( 50-vuoden tarkkuus, 1 cm maankohoamalla riittää! ) Kerro muutamalla sanalla, miksi saamasi tulos on epätarkka? ( Gepsin tarkkuus juu, mutta...) Ja lisäksi onko Pyöräpakka elävä -, vai kuollut dyyni
Stage2: Lahdenkroopi on matala järvi rannan tuntumassa, jota ei vuoden 1904 maastokartassa vielä ole. Sen takana on nyttemmin jo paljolti kuivunut toinen järvi, Uusilahti, joka laskee vetensä mereen Lahdenkroopin kautta. Huomaat laskuojan suuhun muotoutuneen laguunin kaltaisen lahdekkeen, eli syvemmän suojaisan pikku poukaman. Mainitse kaksi asiaa, jotka saavat tämän ja tuon ”kynnäksen” ja syvemmän "poukaman" aikaan? Hakemani voi ilmaista jopa yhdellä sanalla, mutta ne kaks asiaa kiitos.
Stage3: Tekstissä on mainittu tuulen ja kasvien vaikutus dyynien muokkautumisessa. Mainitse vielä kaksi tekijää, jotka vaikuttavat merkittävästi täällä rannan ja rantadyynien muotoon, siis näkemääsi? Molemmat on mainittu kuvauksessa ja täsmennetään vielä, että nämä jäljellä olevat kaksi on "tehtävänsä tehneet jo ennen tuulien ja kasvuston astumista mukaan kuvioihin!". .... Kolmatta, eli viimeisintä Veiksell-jääkautta ei enään huomioida.
Vapaaehtoinen tehtävä: Liitä loggaukseen kuva / kuvia reissultasi.
Käy paikalla, suorita annetut tehtävät ja sen jälkeen voit merkitä kätkön löydöksi. Lähetä vastauksesi kysymyksiin samoihin aikoihin sähköpostilla, esim. profiilin kautta. Pyydän tarkennuksia tarvittaessa ja täysin asiattomat kokeilut tullaan poistamaan!
- Mielenkiintoinen paikka! Ranta joka kesä erilainen ja hiekka puolta hienompaa ko Kalajoella! Niemen käresä, Ohtakarisa, saa reisun päälle kesäsin vaikka kaffit tai jätskit!
Vattaja Dyner
Vattaja dynområde är största i sitt slag största i norra barrträsområdet. Här sträcker sandstränder till över 15 km längd. Området ägs av Forststyrelsen och den finska armen använder också området som övningsfält. Tidtabell för skjutningarna hittas här: http://puolustusvoimat.fi/sv/skjutningar-och-buller och då är vägarna till området stängda. Att färdas med bil på annat än angivna körvägar är förbjudet.
Vattaja sandområdets skepnader härstammar från den senaste istiden. På geologiska kartor kan man se att sandbanken sträcker från Vattaja udden långt in i mellersta Finland. Sandudden sträcker ännu ca 30km under vattenytan i riktningen nord-väst. I dessa trakter är landhöjningen ett känt fenomen som tar fram nytt mark på den låga kusten. Ländhöjningen är i dessa trakter 8-9 mm per år som är en följd av att trycket som istiden orsakade mot jordskorpan släpper.
Vattaja uddens dynområde är ganska ungt. För ungefär 1000 år tillbaka täcktes hela udden av några meter vatten. Sand partierna steg ur sjön så småningom med den följd att dyner bildades allt längre ut i havet.
Bilden ovan visardet väsentliga om dyner och mer om dyner kan läsas här: http://www.helsinki.fi/geography/vattaja/Vattaja_dunelife08.pdf
För att kunna logga denna earth-cache krävs besök till stället och svar på några frågor.
Uppgifterna:
Stage1: Mät, eller definiera på annat sätt ställets höjd över havsytan och räkna när stället har varit strand. Berätta med några ord varför resultatet är oexakt? Är dynen som är på landsidan en levande dyn?
Stage2: Lahdenkroopi är en låg innesjö intill stranden. Den fanns inte med på terrängkartan från 1904. Bakom den finns en nästan uttorkad innesjö, Uusilahti, vars vatten rinner via Lahdenkroopi i havet. Vid vattendragets mynning kan man se en lagun, berätta hur denna har uppstått.
Stage3: I beskrivningen sägs att vinden och växligheten har sin påverkan till dynernas utformning. Nämn två andra saker som påverkar hur dynen formas, det du ser. Bägge är nämnda i texten och de ”har gjort sitt redan före vindens och växlighetens påverkan”. Den tredje, Veiksell-istiden ska inte tas i beaktan.
Frivillig uppgift: Bifoga bilder från ditt besök.
- Ett inressant ställe! Strandens skepnad är varje år olik och sanden är hälften finare än vid Kalajoki. Ute vid udden, vid Ohtakari, kan du sommartid avnjuta en kopp kaffe eller en glass!
Vattaja Dunes
Vattaja dune area is the broadest coastal dune field in the Boreal zone in Europe, about 15 km of sandy shore. The area is owned by Metsähallitus and The Finnish Defence Forces is also using the area for shooting training. Timetable for the shootings: http://puolustusvoimat.fi/sv/skjutningar-och-buller . At the shooting training time will all roads be closed. Travelling by motor vehicles is allowed only on guided routes.
Vattaja sand dune shapes was formed during the last ice age. It can be seen on geological maps that the esker is situated from Vattaja shore long way in to the middle part of Finland. The esker in continued for 30 km against north-west below the sea level. In these areas is the land uplift a well known phenomena and new ground areas will be seen on the shallow shore. The land uplift is a phenomena from the latest ice that pressurized the earth soil and now the pressure is released causing 8-9 mm land uplift per year.
Vattaja peninsula dune area is quite young. For about 1000 years ago was the peninsula covered with several meters of water. Sand areas rose gradually from the sea following that eskers reached even further out to the sea.
The picture above shows the essential of dunes and more information can be found here: http://www.helsinki.fi/geography/vattaja/Vattaja_dunelife08.pdf
To be able to log this earth-cache, you need to visit the place and answer a couple of questions.
Tasks:
Stage1: Measure or figure out the hight above the sea level and calculate when this was the shore. Explain also why the result might be unexact? Is the dune on the upperside a living dune?
Stage2: Lahdenkroopi is a shallow lake close to the shore. This lake was not drawn on the map from 1904. Behind Lahdenkroopi you will find another lake, Uusilahti, whose water flows via Lahdenkroopi to the sea. At the mouth of the watercourse you can see a lagoon, describe how this was formed.
Stage3:In the description you can read that wind and vegetation has affect on the shape of the dunes. Describe two other things that affects the shape of the dune (you will find it in the text). To be exact, they have already done the effects before the wind and the vegetation. The third – Veiksell ice age – shall not bo considered anymore.
Voluntary task: Attach photos from your visit.
- An interesting place! Each summer you will find a different scene via changed shapes. Out on the end of the peninsula, at Ohtakari, there is a possibility to have an cup of coffee or ice cream during the summertime.
Mitään yhtä suoraa lähdettä tekstiin ei ole, eikä teksti sisällä suoria lainauksia mistään. Lähteenä olen käyttänyt:
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/vattajaesitefin.pdf
Ennallistaminen, luonnonhoito ja seuranta Vattajan Dyyni Life-hankkeessa ja Vattajanniemen Natura 2000-alueen hoito - ja käyttösuunnitelma. ( Metsähallituksen julkaisuja)
Tekstin asiaoikeellisuuden on tarkistanut Biologi "Harrihong"
Tack och thanks: PekkaPee!