Saarenluodon eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Saarenluodon eteläosan virkistysalueella on ulkoilureitti ja luontopolku. Virkistysalueelle pääsee Kirkkojuovan yli riippusiltaa pitkin. Saarenluoto on vanhaa suistoaluetta. Alueella esiintyy Kokemäenjoen erikoisluontotyyppi päkki, joka on muinaisen suiston juovasta maankohoamisen ja umpeenkasvun tuloksena syntynyt ja siksi pitkänomainen luhtavaiheen kautta kehittynyt korpi. Ulvilan Keskustaajaman alueen luontoselvityksen mukaan päkit ovat oikeastaan geomorfologisina muodostelmina vielä arvokkaampia kuin ekosysteemeinä ja ne saattavat olla valtakunnallisessa tarkastelussa koko Kokemäenjokilaakson suurin erikoisuus.
Kirkkojuopa erkanee Kokemäenjoen pääuomasta Naparannan luona, virtaa Ulvilan kirkon ja Saaren kartanon ohi, ja yhtyy uudelleen pääuomaan kolme kilometriä alempana. Kirkon luona juovan yli johtaa puukantinen ajosilta, josta alkaa Saarenluodon läpi kiemurteleva sorapäällysteinen Saarentie. Kokemäenjoen suu sijaitsi aikoinaan Ulvilan kirkon kohdalla ja pääuoman ja Kirkkojuovan väliin jäävä Saarenluoto on aikoinaan ollut yksi jokisuiston saarista. Kirkkojuovan virtaukset ovat heikot etenkin matalan veden aikaan. Kirkkojuopa on savihiesupohjainen Kokemäenjoen sivuhaara, jossa on vain muutamia kivikoita. Jäät, tulvat ja vedenkorkeuden vaihtelut hidastavat juovan umpeenkasvua. Alueella esiintyviä maakunnallisesti huomionarvoisia putkilokasveja ovat isohierakka, ojakaali ja vesinenätti.
Lähde: www.kokemaenjoenopas.fi