Kätkö esittelee luonnonsuojelulain mukaisen suojelukohteen Karsikko- puun. Karsikkopuuhun, joka on yleensä iso mänty tai kuusi, tehtiin karsikko, eli siitä katkottiin oksia. Joskus ainoastaan latva jätettiin karsimatta - joskus myös tyvipää. Karsikoiden tarkoituksena on alunperin ollut vaikuttaa kuolleiden sieluihin siten, että ne eivät tulisi ihmisten ilmoille kummittelemaan. Usein puun kuoreen tehtiin pilkka, eli kuorta poistettiin esim. puukolla tai kirveella. Tämä pilkka toimi tauluna johon tehtiin merkintöjä: esim. vainajan nimi, puumerkki tai syntymä- ja kuolinajat. Tässä Karsikossa pilkka on jäänyt jo syvälle, siinä on kuitenkin nähtävissä (selkeästi vielä 1990- luvulla) vuosiluku 1856.
Ilmeisesti on ajateltu, että lähtiessään vaeltamaan kalmistolta takaisin asuinpaikalle sielu ymmärtää kuolleensa viimeistään nähdessään oman karsikko- merkkinsä puussa. Sittemmin karsikkoja on tehty lähinnä vainajan muistomerkiksi. Joillakin suvuilla on ollut kokonaisia sukutauluja karsikkopuussaan.