Pyhän Ristin historia
300-luvun lopulla ja 400-luvun alulla syntyi useita kertomuksia siitä, kuinka Pyhä Helena, Rooman keisari Konstantinuksen äiti, matkasi Jerusalemiin ja löysi sieltä Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa käytetyn ristin. Tämän jälkeen, ristiretkien seurauksena, Eurooppaan levisi suuri määrä pieniä ristinkappaleita ja muita pyhäinjäännöksiä ryöstösaaliina. Suomen keskiaikaisista kirkoista viisi oli omistettu Pyhälle Ristille. Hattulan Pyhän Ristin kirkossa myös säilytettiin Pyhän Ristin kappaleena pidettyä palaa, joka joutui venäläisten hävittämäksi vuonna 1496.
Hattulan Pyhän Ristin kirkko
Hattulan Pyhän Ristin kirkko kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun tuomiokirkon ohella se on ainoa tiilirakenteiseksi suunniteltu ja muurattu keskiaikainen kirkko Suomessa. Nykyisen käsityksen mukaan kirkko on valmistunut 1400-luvun loppupuolella.
Hattulan kirkko on tunnettu kalkkimaalauksistaan, jotka ovat vuosilta 1513–1516. Maalauksia on kirkon kaikilla seinillä, yhteensä 180–193 aihetta. Kirkossa on noin 40 puuveistosta, joista vanhimmat on ajoitettu 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Lepaan kartanon omistajien 1550 lahjoittama nelisivuinen jalaton saarnastuoli on Suomen vanhin. Vanhempaa esineistöä kirkossa on puinen kasteallas 1400-luvun jälkipuoliskolta sekä seitsemän 1600-luvun hautajaisvaakunaa. Alttaritaulu on vuodelta 1782 ja sen aiheena on Pyhä ehtoollinen.
Sakaristoa pidetään Turun tuomiokirkon sakariston jälkeen Suomen hienoimpana. Siinä on yksinkertainen ristiholvaus ja ikkunat joka seinällä. Seiniä peittävät maalaukset, ja katosta riippuu keskiaikaistyyppinen kynttiläkruunu.
Kirkkoon iski salama 1580-luvulla, ja sen jälkeen jouduttiin tekemään ensimmäinen laajempi korjaus. Salama iski jälleen 1752, jolloin kattorakenteet jouduttiin uusimaan. Asehuone on rakennettu 1795 lähes kokonaan uudelleen. Uuden tiilikirkon valmistuttua 1857 kirkko jäi pois käytöstä, ja se pelastui ainoastaan muinaistieteellisen toimikunnan toiminnan ansiosta raunioitumisen kohtalolta, jollaisen koki naapuriseurakunnan Pälkäneen kirkko.
Ensimmäiset perusteelliset kunnostustyöt tehtiin 1889, jolloin kiinteä sisustus purettiin pois. Siinä yhteydessä paljastettiin kalkkimaalaukset, joita on entisöity kahteen otteeseen, ensin 1939–1940 ja sitten 1980 -luvulla.
Kirkon vieressä olevan kellotapulin yläosa on vuodelta 1813 ja sen alkuperäiset kellot on siirretty Hattulan uuden kirkon torniin. Nykyiset kellot ovat peräisin Vuokselan kirkosta luovutetun Karjalan alueelta.
Tien toisella puolella on vuonna 1840 valmistunut vaaleaksi rapattu kolmikerroksinen pitäjänmakasiini, jossa vuoteen 1902 toimi laina- ja köyhäinviljamakasiini. Siinä on nykyisin kirkon opastuskeskus, kahvila ja kotiseutupuoti.
Kirkossa ei ole lämmitystä ja se on käytössä pelkästään kesäaikaan.