Matkun asema v.1974 Tapio Keräsen kuvaamana. Asemalla toimi kuvaushetkellä postitoimisto.
Matkun rautatieasema oli Suomen rataverkon liikennepaikka rataosalla Turku–Toijala ratakilometrillä 179,3. Liikennepaikka sijaitsi Forssan kaupungin alueella, kuitenkin vuosina 1923–1969 Koijärven kunnan alueella Matkun kylässä, nykyisten Humppilan ja Urjalan liikennepaikkojen välillä. Liikennepaikka otettiin käyttöön rataosan valmistuessa 1876. Aluksi liikennepaikan nimenä oli Forssa, mutta se muutettiin kylän nimen mukaiseksi 1890-luvun lopulla Jokioisten rautatien valmistuttua. Matkustajajunien pysähdykset Matkussa lopetettiin 27. toukokuuta 1990, ja liikennepaikka poistui lopullisesti liikennepaikkojen luettelosta sähköistyksen valmistumisen myötä 2000, kun pääraiteen vaihteet purettiin lopullisesti. Matkun IV luokan asemarakennus oli todennäköisesti Valtionrautateiden rakennussuunnittelijan Knut Nylanderin käsialaa, kuten muutkin rataosan liikennepaikkarakennukset. Matkun aseman piirustuksia ei kuitenkaan ole signeerattu. Asemaa laajennettiin 1908, ja laajennussuunnitelmat piirsi Bruno Granholm. Asemarakennus purettiin vuonna 2000 sen huonokuntoisuuteen ja pääraidetta liian läheiseen sijaintiin vedoten. Lähde: Wikipedia
Matkun kyläläiset olisivat halunneet tehdä vanhasta asemarakennuksesta kylätalon, vaan se ei jostain syystä VR:lle käynyt. Purkutöistä päätettiin hyvin vaivihkaa, vaikka halukkuutta rakennuksen säilyttämiselle olisi ollut.
Koijärven alueen kylälehti Kylähullussa oli vuonna 2001 pitkä teksti aseman historiaan liittyen:
"Kävelin sunnuntaina, tammikuisena Kallenpäivänä Matkun asemarakennuksen edustalla. Purkutyö oli käynnissä. Katto oli jo osaksi revitty pois samoin ulkolaudoitus, jonka alta paljastuivat punahonkaiset hirret. Rakennus, joka on yli sadan vuoden aikana ollut matkulaisten ylpeys ja identiteetin luoja, joutuu väistymään tarpeettomana ja tehtävänsä tehneenä. Miten paljon muistoja tulvahtikaan mieleeni, itse koettuja, kerrottuina kuultuja ja kirjoista luettuja.
Kuvittelen mielessäni tilaisuutta radan valmistuttua kesäkuussa vuonna 1876, kun ensimmäinen juna tulla puuskutti Kultarannan asemalle, mikä nimi myöhemmin muutettiin Forssaksi. Juna oli kukkaköynnöksin ja lipuin koristeltu ja siinä matkasivat rakennustöissä mukana olleet niin korkeat virkamiehet koreissa virkaunivormuissaan kuin insinöörit ja suunnittelijat sekä radan rakennustöitä valvoneet mestarit. Jokaisella asemalla oli suuri väkijoukko vastaanottamassa tätä uuden aikakauden ihmettä: kiskoilla kulkevaa höyryjunaa.
Päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Asemalle oli hyvissä ajoin saapunut paikallista väestöä, Matkun kartanon alustalaisia, torppareita, ratatöihin osallistuneita paikallisia asukkaita ja käsityöläisiä. Olipa paikalle tullut myöskin kartanon isäntäväkeä, kauppias Carl Henrik Nyströmin perhe, samoin kuin Nyströmin vävy, Emil Maunula Menosista. Oli vanhaa ja nuorta, kaikkein innokkaimpia olivat mukaan otetut lapset..." JATKUU
Lähde: Maija Kesiö, 'Kylähullu'-lehti no. 3 ( 5.5.2001)