Laskettelurinne
![]()
Nikkimäen laskettelurinne perustettiin jo 1950-luvulla Nikkimäen hyppyrimäen kupeeseen. Laskettelurinteeksi mäki oli nykymittapuulla varsin lyhyt mutta kuitenkin melko jyrkkä. Rinteeseen rakennettiin aikoinaan myös hissi. Laskettelurinne lakkautettiin joskus 80-90-luvun taitteessa, kun naapurikuntaan perustettu Alhovuoren laskettelukeskus osoittautui suositummaksi. Vanha rinne on edelleen nähtävillä paljaana kohtana muuten tiheän puuston keskellä.
Laskettelurinteen vieressä on ollut myös hyppyrimäki, jonka Högforsin tehdas rakennutti 1950-luvulla. Jotta huipulle meno ei olisi pelkkää purkin hakua ilman rinteeseen tutustumista, niin suosittelen kulkua vanhan hyppyrimäen alastulorinnettä pitkin.
Hyppyrimäen vihkiäiskilpailu
![]()
Hyppyrimäki iltavalaistuksessa.
"Vuonna 1949 talven merkkitapaukseksi tuli hyppyrimäen valmistuminen Nikkimäen peltojen taaksi metsänrinteeseen. Sen rakekensi Högforsin tehdas, ja sen oli suunnitellut tehtaan toimesta rakennusmestari K.Kolma. Hyppyrimäen vihkiäiskilpailut järjetivät yhdessä Karkkilan Pojat ja Karkkilan Sisu maaliskuun 13. päivänä. Viikon kestänyt kaunis talvisää muuttui pari tuntia ennen kilpailuja lumimyrskyksi, mutta yleisöä saapui tilaisuuteen runsaasti, ja kilpailut onnistuivat hyvin.
Hyppyrimäen vihkiäispuheen piti Högforsin johtaja vuorineuvos Gustaf Arppe. Avajaishypyn saivat tehdä Högforsin sosiaalipäällikkö A. Sepponen ja yppyrimäen suunnitellut rakennusmestari K.Kolma. Hyppytuomarit oli saatu Hyvinkään Pontevasta, ja rehtori Toivo Nissinen piti heidän tarjoilustaan huolen.
Yleisen sarjan voitti A. Nykänen Helsingin Hiistäjistä, 19-21-vuotiaiden sarjan U.Uusikari Nurmijärven Kunnosta ja alle 18-vuotiaiden sarjan tuleva suurhyppääjä, pikkuinen Eino Kirjonen Lahden Hiihtoseurasta. Kirjosella oli kaikista hyppääjistä paras tyyli. Pisimmän hypyn, 25,5 m, teki Helsingin Hiihtoseuran A. Happonen."
Lähde: Olavi Niinikoski, Karkkilan Pojat 1933-1958, 1958, s.28