Isojako oli Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus.
Vuoden 1757 valtiopäivillä hyväksyttiin maanmittari Jakob Faggotin ajama isojako ainoaksi maanjakomenetelmäksi. Isojako oli toteutettava, jos yksikin kylän osakas vaati sitä.
Isojaon tehtävänä oli mm. yhdistää talojen sarkajaon mukaiset kapeat hajallaan sijaitsevat peltosarat harvemmiksi ja isommiksi lohkoiksi.
Samassa yhteydessä suoritettiin myös aiemmin kylän yhteisten metsä- ja laidunmaiden jako talojen kesken niiden veroluvun mukaan.
(Lähde: Wikipedia)
Kätkön vieressä olevan rajakiven (paikan isoin kivi) eteläkyljessä lähellä maanpintaa on tarkasti katsoen havaittavissa "selällään" oleva puoliympyrä, jonka halkaisijasta lähtee lyhyt pystyviiva, ja vuosiluku 1769.
Kätkön ympäristössä pitäjänrajan ja maantien molemmin puolin on valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin kuuluva kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu nelisenkymmentä asuinpainannetta. Painanteet ovat suorakaiteen muotoisia tai pyöreitä ja niiden koko on 6-8 x 3-4 metriä, kookkaimmat 17-18 x 6-8 metriä.
(Lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri; Siikajoki, Miilukangas)