Aloituspisteellä on sähkö/valaisinpylväs. Pylväässä on pieni pyöreä metallinen laatta, johon on stanssattu luku. Tämä luku on X.
Kätkö löytyy koordinaateista
N 60° 24.(752+X) E 022° 17.(093+X)
ja se on logattavissa kadulta käsin. Pihapiirin asukkaat ovat tietoisia kätköstä.
Purkin avaamiseen ei tarvita voimaa, vaan se aukeaa kaltaisilleen tyypillisellä tavalla!
[ENG] This two-part multi-cache walks you a few hundred meters through the center of old village of Ilpoinen. The first documents about Ilpoinen date back to 1416.
At the start point there is a power line / lamp post. On the post there is a small round metallic plate, on which a number is pressed. This number is X.
The cache can be found at
N 60° 24.(752+X) E 022° 17.(093+X)
and it can be logged from the street. People living around the yard are aware of the cache.
Opening the container requires no special strength, it can be opened quite normally for its kind.
Seudun historia
Ilpoisista alkavat asiakirjatiedot vuodelta 1416. Ilpoisten kylässä oli 1600-luvun alussa neljä talonpoikaista perintötaloa, jotka kulkivat perintönä talonpoikien suvuilla. Ostojen, myyntien ja lohkomisten seurauksena Ilpoisten kylään muodostui 1930-luvun loppuun mennessä 70 lohkotilaa.
Vuoden 1937 alussa valtioneuvosto määräsi, että Kaarinan kunnasta oli 1.1.1939 lukien siirrettävä Turun kaupunkiin mm. Ilpoisten ja Peltolan kyliin kuuluvat tilukset. Näin Ilpoisten ensimmäisistä asukkaista tuli turkulaisia, vaikka he eivät olleetkaan koskaan muuttaneet Turkuun.
Omakotiasutuksen synty
Ensimmäiset rakennukset syntyivät tien varteen (nykyisin Ilpoistentie 29–37) ja nykyisen Tora-alhonkadun varteen. Seuraava vaihe oli Rautsuonkadun ja Pulkkavuorenkujan talojen rakentaminen. Rakennuskanta lisääntyi suhteellisen nopeasti ja Talvisodan syttyessä syksyllä 1939 oli Vanha Ilpoinen jo pääosiltaan rakennettu. Sota ei aiheuttanut vaurioita itse kylän alueella. Paikalliset ovat kertoneet, että sodan tuhoilta kaiketi säästyttiin Tora-alhonkadun loppupäässä asuneen Neuvostoliiton sympatiseeraajan ja vakoojan ansiosta. Häneltä kuulemma löydettiin jopa radiolähetin talosta.
Sotavuodet ja asutuksen laajeneminen
Talvisodan aikana tuli Ilpoisiin siirtolaisia Karjalasta. He toivat oman lisänsä entisestäänkin vilkkaaseen harrastustoimintaan ja tässä vaiheessa voidaankin todeta jo luodun pohjaa tulevalle omakotiyhdistykselle.
Jatkosodan jälkeen tuli laaja asutusvaihe, jolloin luovutettiin paljon uusia tontteja rintamamiehille ja Karjalan evakoille. Ilpoisten ja lähiseudun rakentamattomat maat annettiin silloin asutukselle. Näin syntyivät Peltolan, Koivulan ja Ispoisten omakotialueet.
Karttakuva Ilpoisten alueesta vuodelta 1949.
Linkki isompaan ja vielä isompaan ladattavaan karttakuvaan vuodelta 1949.
Vuoden 1968 kartassa näkyy jo lisääntynyt omakotiasutus mm. Ispoisissa ja Peltolassa. Tieyhteyttä Ispoisiinkin on parannettu.
Ajan ja sukupolven vaihduttua perinteinen maatalous alkoi väistyä ja alueella alkoi siirtymä perinteisestä maataloudesta viherrakentamisen suuntaan 1960-luvulta alkaen. Lähes neljännesvuosisadan toiminut yhtiö otti lopulta vuonna 1988 nimekseen Vihermaailma Oy, ja tuli tällä nimellä tunnetuksi. Vuoden 1973 ilmakuvassa näkyy Ilpoisten kylän alueen luonnetta jo useamman vuoden hallinneita ja sittemmin vielä neljännesvuosisadan hallitsemaan tulevia kasvihuoneita.
Vuonna 1988 Katariinanlaaksossa, Ilpoisten kylästä länteen, järjestettiin asuntomessut. Asuntomessualueen rakentaminen polkaisi käyntiin myös Ilpoisten kylän alueen asuinrakentamisen suunnittelun, ja vuonna 1994 kaupunki ja maanomistajat tekivät alueesta maankäyttösopimuksen asuinrakentamista silmälläpitäen. Alueen asemakaava vahvistettiin alkuvuonna 1995, ja muutamien maanvaihtojen jälkeen rakentaminen pääsi alkamaan. Alueen viimeisten kerrostalojen rakennuskaava hyväksyttiin vuonna 1998.
Viistoilmakuva vuodelta 1998 kylän keskuksesta. Ensimmäisiä rivitaloja on jo alettu rakentaa. Asuntomessualueen reunaa kuvan vasemmassa reunassa, Vihermaailman parkkipaikka alareunassa.
Ilmakuva ylhäältä myöhemmin vuonna 1998.
Vuoden 2002 ilmakuvassa näkyy jo, miten viimeisetkin kasvihuoneet on purettu ja viimeisiä kerros- ja rivitaloja rakennetaan.
Vuoden 2010 ilmakuvassa Ilpoisten kylä näkyy jo nykymuodossaan.
Nykyään Ilpoisten kylän vanha keskus lasketaan osaksi Katariinanlaaksoa tai Katariinaa, mutta vanhojen kiinteistöjen virallisissa papereissa ja kiinteistötunnuksissa saattaa vielä olla viittauksia Ilpoisten kylään. Ilpoisilla taas tarkoitetaan nykyään Ilpoisten lähiötä ja sen lähialueita eli vanhaa Ilpoistenmäkeä, Tora-Alhoa ja näiden lähialueita (vrt. karttoja vuosilta 1949 ja 1968).
Ilpoisten keskusta on siis viimeisen reilun kuudenkymmenen vuoden aikana siirtynyt kätkön esittelemältä alueelta noin kilometrin pohjoiseen, entisten Tora-Alhon peltojen keskelle.
Lähteet:
Historiaa: Ilpoisten-Peltolan pientalot Ry.
Vanhat kartat: Maanmittauslaitos
Ilmakuvat, kaavat yms: Turun kaupunki
juhejan hatara paikallistuntemus ja muisti