Lehtorannan puulajipuisto sijaitsee Lestijoen rannassa, noin 4 km Kannuksesta Himangalle päin. Alueella on puulajipuisto sekä tervahauta. Ensimmäiset istutukset puulajipuistoon tehtiin vuonna 1985 ja tämän jälkeen istutuksia on tehty useana eri vuonna. Yleisölle tutustumista varten paikka avattiin vuonna 1996.
Lehtorannan puulajipuistossa kasvavia havupuita ovat muun muassa sembramänty (Pinus cembra), kontortamänty (Pinus contorta var. latifolia), makedonianmänty (Pinus peuce), engelmanninkuusi (Picea engelmannii), valkokuusi (Picea glauca), mustakuusi (Picea mariana), serbiankuusi (Picea omorica), hopeakuusi (Picea pungens ’Glauca’), lännenpihta (Abies lasiocarpa), siperianpihta (Abies sibirica) ja siperianlehtikuusi (Larix sibirica). Lehtipuita ovat esimerkiksi tervaleppä (Alnus glutinosa), metsävaahtera (Acer platanoides), kynäjalava (Ulmus laevis), terijoensalava (Salix fragilis ’Bullata’) ja suomenpihlaja (Sorbus hybrida). Puistossa on myös puiden erikoismuotoja, muun muassa mukuraharmaaleppä (Alnus incana f. ’gibberosa’) sekä hedelmäpuualue.
Lehtorannassa on myös vuonna 1985 perustettu ns. Nelder -tiheyskoe. Se on istutettu kotoisilla puulajeilla: hieskoivulla (Betula pubescens), rauduskoivulla (Betula pendula), kuusella (Picea abies) ja männyllä (Pinus sylvestris). Koe havainnollistaa konkreettisella tavalla istutustiheyden vaikutuksen puiden kasvukehitykseen.
Kätkön koordinaatit ohjaavat sinut paikkaan, johon voit pysäköidä kulkineesi. Avaa portti ja olet tullut Lehtorantaan.
Jokaiselta välipisteeltä löydät pätkän koordinaattiaihiota ja kaikki pisteet kiertämällä sinulla pitäisi olla kasassa loppupisteen koordinaatit. Puistossa kulkiessasi pysy reitillä ja muista kirjoittaa nimesi myös vieraskirjaan.
Kätkö on periaatteessa talvilöydettävä, mutta talvikunnossapitoa alueella ei ole, joten runsas lumentulo estää porttien aukeamisen. Jos viet alueelle koiria, muista korjata jätökset pois. Alueella kulkee lapsi- ja oppilasryhmiä.
Kätkölle on lupa.