Paikalla on toiminut mylly tiettävästi jo pitkään ennen valtion omistusta. Kustaa Vaasan hallituskaudella 1500–luvulla, mylly merkittiin valtion myllyksi Hämeen linnan alaisuuteen.
Ensimmäiset merkinnät myllystä löytyvät Hämeen linnan tilikirjoissa vuodelta 1539. Tuolloin myllyssä jauhettiin viljaa sotaväen tarpeisiin sekä mm. linnan omiin tarpeisiin vankilaan ja linnan kartanoiden; Hätilän -, Saaristen - ja Ojoistenkartanon jauhot. Myllystä käytettiin 1600-luvulla myös nimityksiä Linnanmylly ja Kuninkaanmylly.
Katisten kartanon omistaja, kauppias, sittemmin kauppaneuvos Johan Fredrik Lönnholtz, rakennutti uudenaikaisen komean myllyn entisen paikalle vuonna 1866. Uusi mylly oli tarpeen, koska vanha puurakenteinen mylly oli huonossa kunnossa, eivätkä sen kaksi kiviparia riittäneet jauhamaan kaikkea seudun asukkaiden tarvitsemaa viljaa. Kaksi vuotta uuden myllyn valmistumisen jälkeen myllyssä oli raju tulipalo, josta ei jäänyt käytettäväksi muuta kuin ulkoseinät ja joitain metalliosia. Tulipalon jälkeen mylly korjattiin ja se sai uudet jauhatuslaitteet. Mylly paloi myös vuonna 1894. Maksullinen myllytoiminta loppui vuonna 1954.
Myllyn yhteydessä on toiminut myös Hämeen linnan saha 1600-luvun puolivälistä alkaen sekä lastuvillatehdas, Hämeen lastuvilla 1927–1987. Lastuvillan tuotanto loppui styroksin ohitettua lastuvillan pakkausmateriaalina.
Myllyssä on toiminut myös Kyyrölän savipaja, keramiikkamyymälä, antiikkikauppa ja museo.
Hämeenlinnssa vuonna 2007 järjestettyjen asuntomessujen yhteydessä Katisten kartano perusti myllyn sisälle ravintolan Kruununmylly. Nykyään mylly toimii tilausravintolana. Myllyn äitienpäivä- ja vappulounaat ovat hyvin suosittuja. Myllyssä voi myös järjestää kokouksia, koulutuksia, seminaareja ja muita yritystilaisuuksia ja juhlia.