Tämä perinteinen kätkö sijaitsee Kaipiaisten vanhan käytöstä poistetun rautatieaseman ympäristössä.
Asemasta tekee erikoisen se, että se sijaitsee ratakiskojen väliin jäävässä ”saaressa”.
Asema on tällä hetkellä ainoa säilynyt saariasema Suomessa. Kaipiaisten merkitys lisääntyi Helsinki–Pietari-radan valmistuttua vuonna 1870, jolloin taajaman kohdalle perustettiin rautatieasema. Asemarakennus on ollut poikkeuksellisen suuri; Kaipiainen oli ehdolla Savon radan risteysasemaksi, joka kuitenkin sijoittui Kouvolaan. Asemarakennus tehtiin poikkeuksellisen kookkaaksi, koska junat pysähtyivät Kaipiaisten asemalla tasatakseen Pietarin ja Helsingin aikaeron. Rautatieaikatauluissa noudatettiin Kaipiaisten länsipuolella Helsingin ja itäpuolella Pietarin paikallisaikaa. Niillä oli eroa noin 20 minuuttia. Asemarakennuksen ravintolasalissa saatettiin odotusaikana nauttia ravintolan palveluista. Aikanaan laajan asema-alueen rakennuskantaan kuuluvat edelleen ravintolan työntekijöiden asuinkasarmi, sen talousrakennus, kaksoisvahtitupa vuodelta 1888 ja aseman itäpuolella sijaitseva asemapäällikön talon pihapiiri vuodelta 1881. Muutoksista huolimatta asema-alue on mielenkiintoinen ja siellä on rakennustyyppejä, joita ei ole muualla säilynyt. Asemarakennuksesta on puolet purettu ja siirretty Uttiin 1920-luvulla palaneen Utin asemarakennuksen tilalle. Kaipiaisista rakennettiin Tirvan Pajukoskelle johtava Tirvan kapearaiteinen rautatie, joka oli käytössä vuodesta 1904 alkaen. Rata purettiin 1950-luvulla. Kaipiaisten asema toimi lähialueiden puutavaran lastauspaikkana 1960-luvun alkuun saakka. Henkilöliikenne Kaipiaisissa lopetettiin 22. toukokuuta 1977.kun paikallisliikenne lakkautettiin rataosuudella Kouvola-Simola-Lappeenranta.
Kaipiaisten aseman vaunuhalli oli pitkään vanhojen höyryvetureiden säilytyspaikkana. Vielä 1930-1940-luvuilla vaunuhalleilla säilytettiin Venäjän keisarin Suomen-matkoillaan käyttämää junaa, höyryveturia ja vaunuja. Nykyään nämä ainoat maailmassa säilyneet Venäjän keisarilliset vaunut, ovat Hyvinkäällä, Suomen rautatiemuseossa. Nämä Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvot Suomen rautateille on rakennettu 1870-luvulla. Vaunuja on ollut kaikkiaan kuusi, mutta vain kolme niistä on säilynyt: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu.
Keisarilliset vaunut ovat säilyneet ainakin kahdesta syystä. Ne olivat Suomen Valtionrautateiden rakennuttamia ja omistamia ja niitä säilytettiin vuodesta 1914 Kaipiaisten vaunuhallissa eikä enää Pietarissa, kuten aiemmin. Jos vaunut olisivat jääneet Pietariin, niiden kohtalo olisi ollut sama kuin kaikkien muidenkin keisarillisten vaunujen.
Kaipiaisten puinen vaunuhalli purettiin katon romahdettua vuonna 1995. Tiilinen vesitorni ja osa veturitallista sekä muistomerkiksi pystytetty höyryveturin savupiippu. ovat vielä jäljellä radan takana asemarakennuksen eteläpuolella.
Kulku asemalle tapahtuu rautatien alittavan kevyeen liikenteen tunnelin kautta. Autoilu asemalle ei ole sallittua. Autosi voit pysäköidä tunnelin jompaan kumpaan päähän. Parkkipaikkojen koordinaatit on annettu waypointeissa.
Runsaslumisena aikana kätkö saattaa jäädä lumen alle.
Lasten kanssa oltava tarkkana. Muistathan, että radalle eikä jalankulkualueiden ulkopuolelle ei tarvitse eikä saa mennä !
This traditional cache is situated near the railway station of Kaipiainen.
The station is not in use anymore.
The location of the railway station is not regular because the railway station is set to island between rails.
You can go to the station by using underpass. Possible parking cordinates are given in waypoints. From parking places starts footpath to the station.
South side of the station you can find other old buildings and the steam locomotive chimney.
The cache can be found also in wintertime if there isn't very much snow.
Take care of your children. Remember, no need and it is forbidden to go on the rails or outside the marked footpath!