Kuva vuodelta 1916. Viisaammat vois kertoa hieman henkilökunnan "osaamisesta"...
Suomen ensimmäinen rautatie valmistui helsingin ja hämeenlinnan välille vuonna 1862. Rautatien rakentaminen pohjanmaalle oli ensimmäisen kerran esillä vuoden 1863 - 64 valtiopäivillä, mutta se ei mennyt silloin vielä läpi. Vaasaan rautatie tuli vuonna 1878 ja pian sen jälkeen rataa alettiin rakentaa seinäjoelta ouluun vuonna 1884. Rata oli alunperin tarkoitus tehdä suht suorilla linjauksilla seinäjoelta ouluun. Tuolloin rata olisi kulkenut Keski-pohjanmaan halki kaukaa harvaanasutusta ylämaista Perhon ym sydänmaapitäjien kautta. Alueen Valtiopäiväedustajat; Kälviäläinen Juho Pernu sekä Kannuslainen Kauppias Sahlgren saivat radan kuitenkin kulkemaan Kokkolan kautta ja sietä ensin rannikon postitien mukaisesti. Monesti tämän lopulta toteutuneen ratalinjauksen ehkä suurimmaksi vaikuttajaksi mainitaan ylivieskalainen kirjailija, valtiopäivämies ja rahvaan kansan puolestapuhuja Pietari Päivärinta. Seuraavassa lainaus "Keskipohjalaisia elämänkertoja" teoksesta: ... "Suurimman palveluksen valtiopäivämiehenä hän teki keskeiselle Pohjanmaalle vaikuttaessaan siihen merkittävään valtiopäivien päätökseen, jossa Oulun radan rakentaminen asetettiin edelle Savon rataa ja sen pääkulkusuunta määrättiin muutamaksi peninkulmaksi rannikolta. Näin ohjasi Päivärinta radan kulkemaan Ylivieskassa oman synnyintupansa vieritse." Jossain mainitaan myös ettei Pietarsaari ja Raahe satamakaupunkeina olisi halunneet kilpailevaa kuljetusmuotoa itselleen? No oli niin tai näin ja yhtä suurta vaikuttajaa tuskin löytyy, mutta nyt jäi käläviällä ruohtalolaiset iliman rautatieasemaakin!?
Rataosuutta seinäjoelta ouluun alettiin siis rakentaa vuonna 1864 ja se valmistui pari vuotta myöhemmin 1886, juuri samoin, kuin kälviän asemakin. Asema oli alkuun toiminnoiltaan suppeampi, eli ns.seisake, mutta pian siitä tuli oiken oikea asema. Asemarakennus oli ehkä tämän takia pian liian pieni ja sitä laajennettiin vuonna 1908. Nykyisin hieno asemarakennus on hyvässä kunnossa, mutta tyhjillään. Syrjäisen sijaintinsa takia nuo meidän kullannuput otti paikan omakseen ja ehkä tuo orastava pariutumisvietti sai aikaan hiukan häiritseviä ja vaarallisiakin leikkejä. Asemarakennuksen taka- ja etuseinässä on valvontakamerat tuon takia. Rakennuksen päädyssä, missä kätkö on, ei ole kameraa.
Muistan tuolta vielä monet kerrat menopaluun kokkolasta seinäjoelle ostaneeni, tiettyyn aikaan vaan tosin ja lipunmyynnin kälviän asemalla mainitaan loppuneen 1985. Pitkään tuon meijjän opiston takia sinnitellyt henkilöliikenne loppui kälviältä vuonna 1990. Aseman jäätyä ilman käyttöä -90 - luvulla koitti rakennuksessa joku perhe muistaakseni asuakin. Nähtävästi ei ehkä käytännössä niin hyvä valinta sitten ollutkaan...
Rautatieasemista muodostui hyvin pian eräänlaisia "keskuspaikkoja" kyliin ja kuntakeskuksiin. Se toi moneen pitäjään ensimmäisenä lennättimen ja pian sen jälkeen ehkä sen ensimmäisen puhelimenkin. Posti kulki oman aikansa myös rautateitse ja sitä postijunaa otellessa kerkesi monenlaiset kuulumiset kanssaihmisten kesken vaihtaa. Kuvissa on liitteenä myös esimerkkejä tuon ajan tavaratoimituksista rahti hintoineen. (- Kävi vaan mielesä, että onkohan nuo EU-säädökset menneet jo jotenkin ehkä liiankin pitkälle...?)
Muutama kuva vuosien varrelta....
Tänään työn alla oleva 880 Milj. euron kaksoisraidetyömaa, seinäjoelta ouluun asti, on tietääkseni yksi maamme historian suurimmista maanrakennustyömaista tähän mennessä? Sen on tarkoitus olla valmis vuonna 2017 ja kuulemma "erkkijou ja ne muut huriat" on tällä kohtaa päässeet jo "FTF:n korkkaamaan" ajat sitte...?