Kuten kätkökuvaus mainitsee, vastarannan myllystä ei ole juuri merkkejä. Ota kuva myllyn kivistä ja postaa ne logiin, mikäli ne löydät, nimittäin kätkön piilottaja ei niitä ole koskaan nähnyt ;)
Niesi on todella vanhaa asuinseutua. Kirkkaat lähteet ja kaltiot, kalaisat järvet ja lammet houkutti ilmeisesti ensimmäisiä asukkaita, joita on ollut jo 1600-700 luvuilla.
Vanhin rakennus on Rantaholmi, Niesiläisittäin Holmila, jossa oli valtion toimesta Niesin ensimmäinen, ja pitkään ainoa puhelin. Tiettömään kylään puhelinlanka kulki Unarista. 1800-luvulla rakennettuja taloja varmuudella on mm. Vanha Siirtola ja Kujala joka on ollut kruunun torppa. Noihin aikoihin Niesijoen varressa (nykyisen uimarannan alajuoksulla) on sijainnut myös jauhomylly, josta muistona on vieläkin myllynkivet joentörmällä. Varma tieto on että myllystä ei ollut paljoakaan jäljellä enää 1940-luvulla.
Niesin kylä koki aikamoisen onnenpotkun lapinsodassa, kun saksalaiset eivät ilmeisesti löytäneet tiettömän taipaleen takana sijaitsevaa syrjäistä kylää. Ja kylä säästyi saksalaisten hävitykseltä. Kumminkin vihollinen pääsi noin 10 kilometrin päähän Niesistä, Tiaisen ja Niesin puolessavälissä saksalaisilla sotilailla oli leiri, minne he kaivoivat mm. korsun. (tarkkasilmäinen ohikulkija löytää vieläkin, nyk. Niesintien puolestavälistä sortuneen korsun) Sotilaat ilmeiseti turhautuivat etsimään Niesiä tai heille tuli kiire suomalaisia sotilaita karkuun. Jokatapauksessa Niesi säästyi tuholta.
Sodanjälkeen Niesi eli virkeänä erämaakylänä pitkään johon kulki 22km pitkä vaikeakulkuinen kärrypolku. Uusia perheitä syntyi, taloja rakennettiin ja lapsia syntyi paljon. Suurimpia sukuja Niesissä on Luosujärven ja Holmin suvut.
1950-luvulla alettiin suunnittelemaan tietä Niesiin joka valmistui 50-luvun puolivälin jälkeen. Ja samoihin aikoihin ruvettiin puhumaan tulevasta Vasakairan savottatyömaasta, josta elantoa riitti monelle kyläläiselle 15-20 vuodeksi ja johon palkattiin satoja työntekijöitä. Kylällä meni lujaa. Niesi sai tien myötä oman linja-auto yhteyden Rovaniemeltä, jota kesti vuoteen 1983. Uusi koulurakennus valmistui 50-luvulla, samoihinaikoihin kun tie. Kylä eli 50-60-luvuilla kukoistustaan, silloin siellä oli mm. kaksi kauppaa ja kolmas Vasakairan työmaalla. Viimeinen kauppa laittoi ovensa kiinni 1980-luvun alkutaipaleella. 60-luvun puolessavälissä oppilaat alkoi käydä vähiin ja koulu lakkautettiin 1972.
Sähköt Niesi sai vasta tammikuussa 1975 ja oli taatusti Rovaniemen seudun viimeissiä kyliä.
Nykyään Niesi uinuu ruususen unta. Kesämökkiläiset tuovat kesäisin jonkinverran elämää. Kumminkaan montakaan vakituista asukasta ei ole. Kylätoimikunta ei ole toiminut vuosiin. Perikuntien omistuksissa olevat talot toisensa perään, on talvet asuttamattomina ja kovalla työllä aikoinaan raivatut pellot kasvavat umpeen. Mutta ehkä Niesikin herää joku päivä jälleen kukoistukseen!
Muistellut Juhani Nordberg v 2007