Me sarjan aloittajat toivomme mahdollisimman monen kätköilijän innostuvan ideasta ja tekevän omia kansallispukuaiheisia kätköjä ja kulkijoita tähän sarjaan, myös juhlavuoden jälkeen. Sarjaan kuuluvat kätköt löytyvät kirjanmerkkiluettelosta. Oman kätkönsä saa liitettyä kirjanmerkkiluetteloon lähettämällä sen GC-koodin nimimerkille rikorven.
Maskun seudun kansallispuku perustuu Turun maakuntamuseoon ja Suomen kansallismuseoon taltioituun kansallispukuaineistoon. Puvun kokosi kotiteollisuusopettaja Leila Puttaa. Historia-asiantuntijana toimi Hagar Nikander. Kansallispukuneuvosto hyväksyi puvun vuonna 1985.
Puvun liivi on edestä nyöritetty ja takana ovat pystyyn nousevat laskoskörtit. Malli on peräisin Maskun naapuripitäjästä Nousiaisista. Liivin kankaan esikuva on Kurittulan kylästä Suomalaisen talosta saatu 1800-luvun alun kangas. Tämän vuoksi valitsin pitkän historian omaavan Kurittulan kylän kätköpaikaksi. Suomalaisen talo on merkitty kätkökuvaukseen waypointtina. Kätkö on siirretty kylän toiselle laidalle, koska se tuli alkuperäisessä paikassaan useasti jästityksi. Liivikangas on taidokkaasti kudottu 16 eri sävyisestä langasta.
Paita on yleisesti Länsi-Suomessa käytetyn naisen juhlapaidan tyyppinen. Se on valmistettu pellava- tai puolipellavakankaasta. Minua viehättää erityisesti kapea ja äkkiseltään vaatimattoman näköinen ranneke, josta lähemmin tarkasteltuna löytyy hienon hieno nirkkoreuna, tikkipistokirjailua ja ronkkausraita. Pieneen yksityiskohtaan on käytetty valtava määrä aikaa ja taitoa.
Hamekangas on ostoverkaa - aikanaan arvostettua juhlavaatekangasta. Hameen malli on hyvin runsas. Suurella määrällä kallista kangasta on hyvä osoittaa varakkuutta. Pukuun kuuluu kaksi esiliinaa: paitakankainen valkoinen ja silkkinen vihreä. Päähine on punaisella silkillä päällystetty tykkimyssy. Sen esikuva on Turun maakuntamuseon maskulaismyssy. Tytöt käyttävät päähineenä punaista silkkinauhaa.
Kätköön mahtuvat geokolikot ja mahdollisesti pienet matkalaiset.