Kuvassa on nähtävissä molemmat makasiinirakennukset. Kruunumakasiini samalla paikalla kuin nykyään, kuvassa vasemmalla ja vaatimattomampi oikealla on pitäjänmakasiini. Tässä ei ole meneillään sotaharjoitukset tai liikekannallepano, vaan Piiriesikunnan Kälviän Suojeluskuntaan tekemä vuosikatselmus vuosikokouksen yhteydessä 1926. Mukana on tällä kertaa myös edustus pääesikunnasta: Herra majuri Villa ja mainittakoon, että katselmuksessa rivissä oli huomattavasti enemmän miehiä, mitä Kälviän Suojeluskunnan vahvuus tuolloin oli! - Erään lähteen mukaan kuva olisi vuodelta 1939, mutta luotan tässä enempi asiantuntijan muistitietoon.
Makasiinien väliä oli vain syllän verran, niinkuin kuvasta näkyy ja siitä muotoitui "aika epäsiisti" paikka, kun sitä ehkä myös suojaisuutensa vuoksi alettiin käyttää "keviämmän puolen yleisenä wc:nä" kirkolla ja myllyllä käynnin yhteydessä. Pitäjänmakasiinii purettiin pois 1950-luvulla ja tyhjilleen jääneeseen Kruunumakasiiniin perustettiin jossain vajheesa Kälviän Yhteismylly Oy, vesimyllyjen aikakauden pikkuhiljaa loppuessa 1920 - 30 -luvuilla ja se on toiminut muistitiedon mukaan varmuudella ainakin jo sotien jälkeen 1940-luvulla. Myllytoiminta loppui 1970 luvun lopulla, - 80 luvun alussa viimeistään ja sen jäljiltä rakennus siivottiin koululaisten luokkaretkirahaston kartuttamiseksi noin 1985. Nyt rakennus on ehkä liian tiukkojen säädösten vuoksi vailla minkäänlaista käyttöä?! ... joku näyttely sielä joskus tais olla ja ne myllyn koneet siellä muistaakseni on vielä paikallaan? - Onneks purkupäätös ei aikanaan toteutunut ja komia se on! ...koristuksenaki tuo meiän maamerkki! Makasiinin toisella seinustalla on Sotiin lähteneiden muistokivi ja maineikkaan Petsamon erillis- eli Sissikomppanian muistolaatta.
Kruununmakasiinit
Aikanaan valtion, siis Kruunun veroista osa maksettiin leipäviljana ja tätä jatkui aina 1900- luvun alkupuolelle asti. Alkuun mainitaa veroviljat viedyn "joskus pois jollakin laivalla, kun taas joskus niitä säilytettiin erityisissä Kruunun aitoissa ja - makasiineissa, joita talonpoikien määrättiin rakentamaan ja ylläpitämään." 1500-luvulla alettiin perustamaan erilaisia alueita veronkannon selkeyttämiseksi ja helpottamiseksi. Läänit tuli ensin linnojen yhteyteen ja lopulta myös koko maahan, lisäksi tuli erilaisia Kreivi- ja Vapaaherrakuntia ym. residenssejä porvariston ympärille kruunun veron muuttuessa näin enempi alueelliseksi.
Kaarlelan pitäjän historiassa, ( ent. Kokkolan maalaiskunta ), mainitaan myös varmuudella, asiakirjoihin viitaten, Kokkolassa olleen kruunun vilja aittoja jo vuonna 1597 , mutta 1600-luvun lopun "suuret nälkävuodet" saivat valtiovallan ajattelemaan selviytymiskeinoja tuollaisten laajojen ja suurten katastrofien varalle. Alettiinko veroviljaa kerätä kerätä hiukan enemmän ja tuliko nimitys Kruununmakasiini tässä kohtaa Kruununaittojen sijaan, ei varmuudella löydetyistä lähteistä selvinnyt? Talonpojille tuli viimeistään tuolloin kuitenkin mahdollisuus lainata tai ostaa maksiineista viljaa katovuosina, pelkän "rahvaan" veroviljan käytön ohella. Kaarlelan pitäjän historia II arvelee Kokkolan pitäjän "kruununmakasiinin" rakennusvuodeksi 1699, eli heti suurten nälkävuosien jälkeen ja Hakalxin talon mailla, jossa se sijaitsi, olisi sijainnut myös Kalajoen, Lohtajan ja Kälviän makasiinit.1700-luvun alkupuolella. Lohtajalaisten ja Kalajokisten maksiinit mainitaan siirretyksi pois 1736-1800 välisenä aikana ja kokkolalle ja Kälviälle mainitaan tulleen "asumuseron 1800-luvun alussa, kälviän saadessa oman paloapukunnan 1797 ja oman nimismiehen hiukan myöhemmin, niin pitäjässä ei enään haluttu maksaa Kokkolalaisille kyytirättäreille." !839 mainitaan kruunun alkaneen vaatiä Kokkolan ja Kälviän makasiinien uusimista ja suurentamista. Vuonna 1842 Kuvernööri kuiten kin taipui talonpoikien painostuksessa ja määräsi Kokkolalaisten korjaamaan kolme Kruununmakasiiniaan ja Käläviläisten rakentamaan pitäjään oman ja uuden maksiinin kolmen vuoden kuluessa.
Edellisiin lainauksiin Kaarlelan pitäjän historia II:sta täsmää se, että Kälviän komia kruununmakasiini rakennettiin Israel Mikkolan johtamana 1844 ja sen kivijalassa on kivi joka talosta puumerkkeineen. - Kalajoen ja Lohtajan historiikit eivät sisällä mainintoja edellisistä. Suur Kalajoen historiassa mainitaan siellä olleen molemmat makasiinit, mutta Suur Lohtajan historiassa vain Pitäjänmakasiinin, joista ensimmäinen sekin Kannuksessa.
Kruununjyvien kerääminen lopetettiin Maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.
Pitäjänmakasiinit
Vuosien 1749 -50 Ruotsi-Suomen valtiopäivillä säädettiin laki, joka velvoitti joka pitäjään perustettavaksi lainajyvästön katovuosien varalle. Siitäköhän nuo sotehommat sitte alako..., no, laki ei aivan joka paikassa heti tullut kuitenkaan toteutukseen asti. Pitäjäläisten rasitteena oli, Suurpitäjien alettua hajoamaan, monenlaista Kirkon-, Tapulin- tai Pappilantyömaata ja ehkei sen sadonkaan aina arveltu riittävän kahden "järjestelmän" ylläpitoon? Kalajoella tiedetään Pitäjänmakasiinin rakennetun hetimiten, mutta muualla maakunnassa niitä tehtiin suuremmassa mittakaavassa vasta 1800-luvun alkupuolella. Vuoden 1857 Keisarillisen kuulutuksen mukaan määrättiin Piitäjiin perustettaman vielä eri jyvästöt leipä- ja siemenviljalle. Kälviällä tuo rakennus näkyy ensi kerran kirkkopihan kartassa vuodelta 1839 ja se sijaitsi silloin kirkosta katsoen Tapulin oikealla puolella hiukan pois siitä sen vieressä. Jossain vaiheessa se siirrettiin kylän keskellä olevalle, "varastokäytössä tuolloin toimineelle" yhteismaalle, ...ehkä vuoden 1865 kunnallishallinnon alun aikaan? Tuolla tontilla on sijainnut myös Ruotsinvallan aikainen Sotilaiden Varusvarasto. Pitäjän lainajyvästön tarkempaa perustamisajankohtaa en mistään löytänyt, eli kesken se on vähä vielä tämäki...
Pitäjänmakasiineistä sai tarvittaessa ostaa tai lainata viljaa korkoa vastaan. Vilja pidettiin näin tuoreena ja mahdollinen ylijäämä vilja myytiin ja toiminnan tuotto käytettiin mm. köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon yms.
-Toiminta tuli tarpeeseen! 1860 -luvulle tuli seuraavat suuret katovuodet ja monissa pitäjissä halla vei silloin parina vuotena lähes kaiken sadon. Kaikissa lähteissä mainitaan tuolloin molempien makasiinien olleen loppukaudesta tyhjillään tai lähes sitä. Wikipedian mukaan tuon jälkeen alettiin taas alueiden kaupunkikeskuksiin rakentaa uusia "Kruununmakasiineja", joista tuli taas aiempia suurempia kuten esim. Vaasassa on nähtävänä. Raha tuli kuitenkin pikkuhiljaa enempi "muotiin" ja jäädäkseen ja Kaupan tarjonta lisääntyi. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun pankkitoiminta alkoi maanlaajuisesti olla riittävän laajaa ja suosittua ollakseen turvana elämän jatkumiselle...? Joku lukeneempi ja viisaampi olis tuonki kyllä osannu paremmin sanoa?
Nyt tuolla yhteismaalla makasiinin lisäksi toimii mm. Käläviältä alkanut... tai Käläviläisten kans yhesä alotettu Kokkolan osuuspankki, joka sekin on nykyisin Maakunnan laajuinen Keski-Pohjanmaan Osuuspankki, sekä ehottomasti Suomen paras Pyöräkauppa!
Suuruusluokista senverran, että esim. Kalajoella näiden makasiinien ylläpito veroineen on mainittu olleen jotain puolen tynnyrin suuruusluokkaa vuodessa per talo?
Moni näistä hienoista rakennuksista on pitäjissä museon virassa nykyään! Kauempana alavasta rannikosta on jäänyt muka huomio, että vähempi näitä on näkynny, tai ovat aikalailla vaatimattomampia? ... ehkä ei ole ollut niin tarvetta ja onko ne Kruununjyvät sitten kerätty vähä isommalta alueelta?