Kätkölle pääseminen vaatii hyvää liikkuvuutta ja kätkön ottaminen jonkin verran käsinäppäryyttä. Sillan rakenteita kannattaa käyttää hyväksi liikkumisessa. Hyvät kengät auttavat myös sorarinteessä liikkumista.
Kätkössä on loki- ja tehtäväkirja, tarra-arkki, lyijykynä, säiliöllinen terotin, kumi, luonnosvihko ja kolme vaihtotavaraa.
Jos olet autolla, kannattaa auto jättää Visamäen parkkiin ja kävellä sieltä polkua pitkin alikulun kautta kävelysillalle. Jos nälkä yllättää, Visamäessä on kehuttu intialainen ravintola, josta voi ostaa ruokaa vaikka mukaan.
Vapaaehtoinen runotehtävä
Logivihkon alussa on kuvia, joiden avulla runo on tarkoitus kirjoittaa.
Löytöpaikalla voi istua kaikessa rauhassa (ilman suurempaa pelkoa jästeistä) ja kirjoittaa runon/tekstin vihkossa olevien ohjeiden mukaan (kuvia apuna käyttäen!)sekä laittaa sen muiden kätköilijöiden iloksi loggauksen yhteyteen. Olisi kiva lukea tekstejänne muulloinkin kuin tarkastuskäynneillä, joten laitathan tekstisi nettilokiin (voit laittaa myös kätkön vihkoon, jos haluat).
Ja tosiaan, runojen ei tarvitse olla mitään mestariteoksia, ja koska vihkossa on hyvät ohjeet ja tehtävärunko, uskon, että jokainen, jolla on innostusta ja aikaa yrittää, saa kyllä runon aikaiseksi. En siis usko kommentteihin, joissa väitetään, ettei runosuoni pulpunnut ;). Jos runoa ei synny, luulen, että syy on jokin muu, kuten innostuksen tai ajan puute. Teksti voi olla myös jotain muuta kuin perinteinen runo. Uskaltakaa antaa sisäisen kirjoittajanne tulla esiin! :)
Tässä pieni esimerkki runon syntymisestä:
Valitsen seitsemän kuvaa (kätkössä olevasta vihosta), joista mieleeni tulee sanat:
valo, ikkuna, soittaa, kuihtunut, kellari, koti, umpikuja.
Kirjoitan sanat ylös paperille. Voin ottaa paperin mukaan kotiin, jossa kirjoitan runon valmiiksi, tai jäädä kätkölle istumaan ja tehdä runon siinä. Alan miettiä, tuleeko sanoista ja niiden yhdistelmistä jotain mieleeni. Kirjoitan mielleyhtymiäni paperille. Annan itselleni luvan taivuttaa sanoja, mikäli koen sen tarpeelliseksi. Saan aikaiseksi lauseita:
Valo kajastaa ikkunasta pimeään kellariin.
Pölyisellä lattialla on kuihtunut kukka.
Pöly leijailee ilmassa ja soittaa surullista säveltä.
Luulin, että edessäni on umpikuja,
mutta nyt tajusin tulleeni kotiin.
Päätän, että runoni/tekstini on valmis. Jos olisin halunnut, olisin voinut vielä hioa sitä, muuttaa lauseideni järjestystä tai lisäillä riimejä. Jos annat itsellesi mahdollisuuden, saatat yllättyä ja huomata, että sinussakin piilee pieni sisäinen runoilija! :)
Mukavaa kätköilyä ja runoinspiraatiota! Pointsit ja kiitokset jokaiselle "runoilijalle"! :)