Tuulimyllyjä on kolmea eri tyyppiä. Vanhin niistä on jalkamylly (varvas- eli konttimylly). Nimitys tulee myllyn huomiota herättävästä jalkarakenteesta. Tämä ristikkäisten hirsien muodostama ja usein suurilla kivillä tuettu jalusta kannattelee myllyrakennusta, jonka sisällä jauhinkivipari sijaitsee.
Jalkamyllyä nuorempi ja tehokkaampi malli on harakkamylly. Nimitys tulee pitkäpyrstöistä lintua muistuttavasta myllyn kokonaishahmosta. Edellisestä mallista tämä eroaa siinä, että jauhinkiviä, joita on tavallisesti kaksi paria, varten on rakennettu maahan tukeutuva huone. Näin ollen vain myllyn yläosa siipirattaineen on käännettävissä pyrstöstä vastatuuleen alaosan pysyessä paikallaan.
Nuorin tuulimyllyistä on hollantilais- eli mamsellimylly. Se muistuttaa jossain määrin hahmoltaan pitkää, alaspäin levenevään hameeseen pukeutunutta 1800-luvun säätyläisneitoa, mamsellia (ra. mademoiselle). Tämä tyyppi jopa neljine jauhinkivineen ja vaihteistorattaineen oli tuulimyllytekniikan huippusaavutus. Se levisi meillä ennen muuta rannikkokaupunkeihin ja sijoitettiin niiden kallioisille lähimäille.
Yllä on tyypillinen tuulimyllyn koneiston kaavakuva: Brake blocks = puiset jarrupalat (siipien pyörimistä hillittiin kovalla tuulella, etteivät siivet rikkoutuisi eivätkä puiset laakerit syttyisi kitkan voimasta palamaan), Brake wheel = jarrupyörä/myllynkivien käyttöratas, Sack hoist = säkkinostin, Wind shaft = tuulimyllyn käyttöakseli, Stone nuts = myllynkivien käyttörattaat, Casing with stones = myllynkivet ja kotelot, Crown tree = myllyn kannatuspalkki (mylly seisoi tämän palkin varassa tolpan päässä), Post = tolppa, Tail pole = kääntöaisa.
Tämä kätkömylly on siis ensimmäistä tyyppiä eli jalkamylly. Se on kopio Hurukselassa aikoinaan olleesta myllystä. Myllyn rakentamisesta kertoo sen seinässä oleva kilpi, missä sanotaan:
TÄMÄN JALKAMYLLYN RAKENSI
MATTI Simonpoika KAHRI
KYMIN HURUKSULAAN v. 1882
MYLLY RAUNIOITUI n. 75 VUOTTA
MYÖHEMMIN, MUTTA RAKEN-
NETTIIN TÄHÄN UUDELLEEN
v. 1970 MYLLYNOSIEN JA PE-
MÄTIEDON RIPPEISTÄ
Tästä myllystä on vähänlaisesti tietoa saatavissa, mutta kaikeksi onneksi nimimerkillä Seppo1958 on omakohtaisia kokemuksia myllyn historiasta. Kopioin sen tähän: "Olin pikkupoikana mukana rakentamassa tätä tuulimyllyä. Kerättiin vaarin johdolla jostain lähitienoon metsästä koivun tuohta, josta silloinen katon vedeneriste tehtiin. Nykyinen peltikate on jostain 80-90 lukujen tienoilta. Vaari osallistui siihen perimätiedon keruuseen ja varmaan pomottikin rakentamista osittain. Silloin myllyssä oli toimiva pääosin puurakenteinen koneisto ja tietenkin myllyn kivet. Myllyn siivet oli lukittu normaalisti. Jonkun perimätiedon mukaan jästit olivat vapauttaneet siivet. Ainakin siivet kärsivät vahinkoja, mutta ilmeisesti myös koneisto."
Tuulimylly, kuva vuodelta 1970 (Seppo1958:n arkistoista)