Klemetsö oli vireää maanviljelysaluetta useine tiluksineen 1800-luvun puoleenväliin asti. Matkaa silloiseen Vaasaan oli n. 7 km. 1850-luvun alussa alueella oli 450 asukasta. Päätila Klemetsöhem oli suurin tila 1 1/3 manttaalia. Koko Klemetsö oli laskettu 2 manttaalin alueeksi. Klemetsöhem oli monen talon yhteisö torppineen ja mäkitupineen. Kalastus kuului osana elinkeinoon ja talolla olikin omat venevajat ja laituri sitä varten Pitkälahdessa (merkattu karttaan). Pitkälahti oli suojainen paikka kalastusveneille. Veneitä oli molemminpuolin lahtea. Böleläisten veneet olivat lahden toisella puolella.
Tänä päivänä Pitkälahtea pitkin kulkee ohitustie liikenneympyröineen. Jotkut vaasalaiset muistavat vielä 1940-50 luvulla vetisen kaisloja kasvavan lahden, jossa talvella luisteltiin. Vuonna 1948 lähelle mantereeseen kasvanutta Ejsholmenia rakennettiin pumppaamo ja Pitkälahti padottiin ja kuivattiin.
