Lämsänkylän hopea-aarteen löysi Arvo Määttä 5.10.1953, kun rakennettiin Multiperän eli Tauriaisen kylätietä. Parhaillaan oli menossa pienen hiekkakumpareen leikkaus Joukamo- ja Kuurnajärven välisellä kannaksellä Hautalammen itäpäässä, kun Arvo Määtän lapio osui metalliesineeseen. Tarkempi tutkiskelu paljasti sen hopeiseksi kaulariipukseksi, jonka alta löytyi vielä neljä 15–17 cm:n läpimittaista hopeista kaularengasta. Noin puolen metrin päässä oli toinen kätkö, jossa oli kaksi rannerengasta ja kolme hopeasolkea. Molemmat kätköt olivat tuohikäärön sisässä. Kaikki esineet olivat löydettäessä ehjiä, vain pinnalla oli ajan tuomaa patinaa. Aarteen yhteispaino on 0,8 kg puhdasta hopeaa ja myöhemmin korujen alkuperä ja kätkemisajankohta ajoitettiin vuosille 1050 – 1150 jkr.
Merkittävin koruista on kaulaketju, jossa on leveäteräinen kirveen muotoinen riipuslevy, kooltaan 10,2 cm × 12,2 cm. Ketju on punottu ohuista hopealangoista neliönmuotoiseksi ja sen pituus, lenkkipäiset holkit mukaan luettuina, on 70,5 cm. Riipus on kytketty ketjuun levyyn niitatun lenkin avulla ja siinä on pakottamalla tehty risti ja muita kuvioita. Todennäköisesti ketju ja riipus on valmistettu Karjalassa. Nykyisin tätä alkuperäistä aarretta säilytetään Suomen kansallismuseossa.
V.1974 Kuusamo seura ry:n esitti Kalevala Korulle alkuperäisen kokoisen ja näköisen riipuksen valmistamista. Näin tapahtuikin ja koru herätti välittömästi suurta huomiota, mutta sen valmistaminen osoittautui kuitenkin liian hintavaksi ja päädyttiin tekemään kevyempi ja pienempi versio. Kuusamon Kirveeksi nimetty koru oli pitkään yksi Kalevala Korun myydyimmistä koruista. Muutama vuosi sitten se poistui mallistosta, mutta on otettu uudelleen tuotantoon ja on saatavana vain Kuusamosta. Sarjaan kuuluu myös korvakorut.