Vihannissa, hautausmaan läheisyydessä mäntyjen katveessa on tšasouna . Karjalan kielinen tšasouna-sana merkitsee rukoushuonetta. Tšasouna on rakennettu talkootyöllä, työt aloitettiin syksyllä 1984. Tšasounaa käytettiin ensimmäisen kerran elokuussa 1987 ja se vihittiin käyttöön 1.10.1988. Silloinen Oulun metropoliitta Leo toimitti vihkimisen. Ortodoksiset kirkot ja rukoushuoneet pyhitetään jonkin pyhän henkilön tai tapahtuman muistolle. Vihannissa on Kaikkein Pyhimmän Jumalansynnyttäjän suojeluksen tšasouna.
Tšasounan viereen rakennettu kaivokappeli vihittiin käyttöön 30.9.1991 ja se pyhitettiin Pyhän Nikolauksen pyhäinjäännösten palauttamisen juhlapäivälle. Pyhitettyä vettä käytetään ortodoksisissa palveluksissa esimerkiksi ikonien pyhityksessä ja kotien siunauksessa. Sen asema on tärkeä, koska vesi on elämän lähde. Perinne perustuu raamatun kertomuksiin eräistä lähteistä, joista nautittu vesi paransi jopa sairauksia. Mikäli lähistöllä on luonnonvesistöjä, toimitukset suoritetaan niiden äärellä . Koska Vihannissa ei ollut 1990-luvun alussa vielä Kirkkojärveä, rakennettiin tšasounan yhteyteen kaivo tätä varten.
Ortodoksit viettävät Vihannissa kahta juhlapäivää. Tšasounan vuosijuhla on aina lokakuun 1. päivä eli Neitsyt Marian suojeluksen juhla (karjalaisittain "pokrova") ja toukokuun 9. päivä on kaivokappelin juhla eli Pyhän Nikolauksen päivä.
HOX!!! Ethän pura aitaa!!!! Purkin voi löytää myös vähälumisena talvena.