28.8.1994
YLIVIESKASSA F3-luokan trombi.
Myrsky yllätti Huhmarin kylän kello kuuden aikaan sunnuntaiaamuna. Kaksi minuuttia kestänyt mylläkkä riehui 350 metriä pitkällä ja 100 metriä leveällä alueella hajottaen melkein uuden konesuojan sekä korjaamorakennuksen perustuksiaan myöten. Se myös kaatoi parisataa puuta ja irrotti navetan ja rehusiilon katot. Savupiiput hajosivat parista talosta ja ovia oli lennellyt useammastakin. Yksi omakotitalo jäi kaatuvien puiden alle, mutta henkilövahinkoja ei kuitenkaan sattunut. "Huhmarintietä parisataa metriä eteenpäin pellon ja kuusikon reunassa olevan omakotitalon asukkaat heräsivät hirveään ryminään kymmenien puiden katuessa talon päälle", apulaispalopäällikkö Marko Hintsala kertoi. Vauriot jäivät kuitenkin kohtuullisen vähäisiksi.
Talosta pellolle päin ollut 300 neliömetrin lähes uusi konesuoja meni maan tasalle. Sisällä oli puimureita ja traktoreita. "Läheinen korjaamorakennus on levinnyt kivijalkaa myöten pitkin peltoja ja sähkölinjoja. Useampikiloisia pöytähiomakoneita ja lekaharkkokiviä oli lentänyt naapurin pihalle", Hintsala kuvailee myrskyn voimaa.
Kaksi pelastusyksikköä lisävoimineen, yhteensä viitisentoista miestä raivasi aluetta iltaan saakka. Puut eivät menneet poikki juuresta, vaan osa katkesi jopa kolmesta kohdasta. Suurin ongelma oli voimalinjojen hajoaminen, mistä johtuen 15 km:n matkalla Ylivieskan keskustasta Löytyn perälle oltiin jonkun aikaa ilman sähköä.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemat eivät rekisteröineet myrskyä. Paikallisten asukkaiden mukaan kyse ei olut ukkosmyrskystä, vaan rajusta sateesta ja pyörretuulesta.
(Myöhemmät tutkimukset määrittivät tapahtuman F3-luokan trombiksi, mitä voimakkaampia ei maassamme ole koskaan rekisteröity ja niitäkin vain muutama).
Tornado tai trombi on pienialainen hyvin voimakas pyörremyrsky, johon liittyy suppilonmuotoinen pilvi. Se liittyy yleensä ukkospilveen. Sana "tornado" tulee espanjan ja portugalin verbistä tornar, kääntyä tai pyörähtää. Sana "trombi" taas tulee italiankielisestä suppiloa ja torvea tarkoittavasta sanasta, ja sitä käytetään useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi. Veden päällä liikkuvaa tornadoa kutsutaan vesipatsaaksi. Kyse on kuitenkin aivan samasta ilmiöstä. Tornado on yleensä halkaisijaltaan noin 50-200 metriä, ja sen elinikä on yleensä alle 10 minuuttia, mutta joskus kuitenkin huomattavasti enemmän. Tornadoita ei pidä sekoittaa hurrikaaneihin ja muihin trooppisiin hirmumyrskyihin jotka ovat satojen kilometrien ja useiden vuorokausien mittakaavassa, eikä myöskään syntymekanismiltaan erilaisiin lumi- ja pölypyörteisiin. Tornadot syntyvät tyypillisesti ukkospilvien yhteydessä. Niiden syntymekanismissa on vielä tuntemattomia osia. Yleisesti ajatellaan tyypillisen tornadon syntyvän seuraavalla tavalla. Eri ilmakerroksissa tuulet puhaltavat eri nopeuksilla ja ehkä eri suuntiinkin. Tämä synnyttää noiden tuulten väliseen tilaan vaakasuoraa pyörteisyyttä. Ukkospilvessä oleva raju, nopeudeltaan jopa hirmumyrskyn luokkaa oleva nousuvirtaus nostaa tämän vaakasuoran pyörteen pystyyn. Tämän mallin mukaan tornadon synty vaatii maanpinnan lähelle alle 600 m:n korkeuteen heikkoa tuulta, ja troposfäärin keskiosiin noin 3000–6000 m:n korkeuteen voimakasta tuulta. Tällöin tornadojen syntyä näyttäisi edistävän epävakaa ilmakehä ja suuri tuuliväänne. Tornadot jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: niihin jotka syntyvät supersolu-ukkospilvien yhteydessä ja niihin jotka syntyvät vähäisempien ukkos- tai konvektiopilvien yhteyteen. Tornadon pyörre tulee näkyviin siinä tiivistyvän vesihöyryn tai sen mukanaan imemän pölyn tai roskan ansiosta. Heikoilla tornadoilla ei pyörre ole aina selvästi näkyvissä. Tyypillisesti tornadot ovat korkeintaan muutama sata metriä läpimitaltaan, mutta joskus yli kilometrin. Suomen trombien halkaisija on yleensä 10-50 metriä ja kesto vain muutamia minuutteja. Nekin voivat kaataa metsää ja aiheuttaa vahinkoa rakennuksille. Suurempia ja pitempiaikaisempiakin trombeja on kuitenkin havaittu. Tornadon ulkonäkö ja halkaisija voi vaihdella suuresti: jotkut ovat kapeita ja narumaisia, jotkut suppilomaisia, jotkut hyvin leveitä ja kiilamaisia ja joskus muistuttavat ensi näkemältä pikemminkin sumu- tai sadeseinämää. Kiilamaisia tornadoja tavataan pääasiassa supersolujen yhteydessä. Nauhamaiset tornadot ja trombit voivat syntyä monenlaisten ukkos- ja jopa kumpupilvien yhteyteen, ja ne ovat useimmiten heikkoja (Fujitan asteikko 0-1), mutta jotkut näistä voivat tehdä jopa 4 asteen tornadon tuhoa. Kiilamaisen tornadon kadotessa välivaiheena voi olla hyvin voimakas nauhamainen tornado. ****************************************************** FTF-löytäjän toivotaan tekevän seuraavan aakkoskätkön muutaman viikon kuluessa. - Kätkön tulee olla järjestyksessä seuraava aakkonen. - Seuraava kätkö voi olla helpohko tradi, multi tai mysteeri. Miksei miittikin jos siltä tuntuu. - Kätkön tulee olla Ylivieskan alueella. - Kirjoita FTF-loggaukseen ellet halua tehdä sarjan seuraavaa kätköä. - Tarvittaessa tämän kätkön tekijä, sarjan aloittaja (geostalkkeri) tai joku muu kätkösarjan tekemiseen osallistunut organisoi seuraavalle kätkölle toisen tekijän. - Nimeä uusi kätkö samalla periaatteella kuin tämä löytämäsi. - Kätkön ei tarvitse olla jokin tietty paikka, vaan jos ko. aakkospaikkaa ei löydy, voit käyttää mielikuvitusta paikan, tarinan ja purkin suhteen. - Tarkoituksena on saada uusia laadukkaita kätköjä lähialueen mielenkiintoisiin paikkoihin. - Tavoitteena on myös tuottaa Ylivieskaan uusia kätköjä uusien kätkijöiden toimesta. - Sarjaa on tarkoitus tehdä A:sta Ö:hön. Kopioi tämä tähtien välinen osuus tekstistä seuraavan kätkön vastaavaan kohtaan, jotta sarja jatkuisi. *******************************************************