»Hunaja on luonnosta peräisin olevaa makeaa ainetta, jonka hunajamehiläinen (Apis mellifera) on tuottanut kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kasvien elävillä osilla elävien kasveja imevien hyönteisten eritteistä, joita mehiläiset keräävät, muuttavat yhdistämällä omia tiettyjen itsestään peräisin olevien aineiden kanssa, luovuttavat hunajakennoon, haihduttavat liiallisen veden, varastoivat ja jättävät kehittymään ja kypsymään hunajakakkuihin.»
(EU:n hunajadirektiivin 2001/110/EY perusteella annettu soveltamisasetus.)
Niin, kaikestahan on oltava direktiivi...
Hunajat eroavat toisistaan maun, värin, tuoksun ja rakenteen mukaan. Erot syntyvät hunajan alkuperäkasvin mukaan. Linkouksen jälkeen hunaja on aina juoksevaa, mutta se alkaa saman tien kiteytyä. Kiteytymisnopeus riippuu hunajan alkuperäkasvista. Jos hunajan halutaan säilyvän pehmeänä, sitä vaivataan ennen purkittamista, mikä rikkoo sen kiderakenteen. Jos hunajan annetaan kiteytyä vapaasti, siitä muodostuu lohkeavaa. Hunajan kiteytymiseen vaikuttavat sen hedelmä- ja rypälesokeripitoisuudet. Mitä enemmän hedelmäsokeria hunaja sisältää suhteessa rypälesokeriin, sitä pitempään se pysyy juoksevana. Suomessa horsma- ja muutamat muut luonnonkukkahunajat pysyvät juoksevina jopa muutamia vuosia. Pääosa Suomen hunajista kiteytyy kuitenkin parin kuukauden sisällä linkoamisesta.
Työmehiläiset keräävät hunajaa sadottomaksi kesäajaksi ja talviravinnoksi. Mehiläispesässä on hunajavarastoa 5–50 kg.
Mehiläisillä on leukansa alla pitkä kärsä, jolla ne imevät kukista mettä. Kärsästä mesi kulkeutuu mesimahaan. Mesimaha on mehiläisen takaruumiissa oleva paksu osa, ennen varsinaista mahaa. Mehiläinen erittää meteen rauhaseritteitään, sylkinestettä ja entsyymejään, jolla se muokkaa muun muassa meden sokerikoostumusta invertaasientsyymin avulla pilkkoen ruokosokeria rypäle- ja hedelmäsokeriksi. Mehiläinen haihduttaa medestä pois myös ylimääräistä vettä. Valmiin hunajan mehiläiset varastoivat kennoihin ja peittävät kennot vahakansilla, jotka estävät mikrobien ja kosteuden pääsyn hunajaan. Hunaja erotetaan kennoista linkoamalla.
Hunajaa käytetään mm. ruoanlaitossa ja leivonnassa. Sitä myös lisätään makeutusaineeksi juomiin. Hunajaa käytetään myös esimerkiksi kosmetiikassa, ihonhoidossa sekä saunomisen yhteydessä. Hunajaa on käytetty jo pitkään haavojen hoidossa, ja moni nykyaikainen lääketieteellinen haavanhoitovalmiste sisältää hunajaa. Hunajan teho haavojen hoidossa perustuu muun muassa sen antibakteerisuuteen.
(Lähde: Wikipedia)
Vääräkankaan Hunaja
Tien toisella puolella toimiva Vääräkankaan Hunaja on toiminut vuodesta 1998. Siellä valmistetaan perinteisen hunajan lisäksi erilaisia makuhunajia. (Meidän perheessä jäsen O:n suosikki on salmiakkihunaja.) Hunajan lisäksi Vääräkankaalta saa mm. mehiläisvahakynttilöitä. Isäntäväki on luvannut, että myymälä on auki aina kun valo palaa pihamyymälässä, varsinkin klo 9-21.Tässä linkki vanhempaan lehtiartikkeliin: http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/mehilaisten-isanta-on-ilkea-porriaisille/46861/
Kätkössä asiaan liittyvä FTF-palkinto.
P.S. Aihetta sivuava lukuvinkki: Sue Monk Kidd: Mehiläisten salaisuudet
(ENG)
Honey is a sweet food made by bees using nectar from flowers. Honey bees transform nectar into honey by a process of regurgitation and evaporation. They store it as a primary food source in wax honeycombs inside the beehive.
Honey gets its sweetness from the monosaccharides fructose and glucose, and has approximately the same relative sweetness as granulated sugar. It has attractive chemical properties for baking and a distinctive flavor that leads some people to prefer it over sugar and other sweeteners. Most microorganisms do not grow in honey because of its low water activity of 0.6.
Honey has had a long history in human consumption, and is used in various foods and beverages as a sweetener and flavoring. It also has a role in religion and symbolism. Flavors of honey vary based on the nectar source, and various types and grades of honey are available. It is also used in various medicinal traditions to treat ailments.
(Source: Wikipedia)
Vääräkankaan Hunaja
In Vääräkankaan Hunaja (on the other side of the road) you can find different kinds of honey and also beeswax candles made by the beekeeper Kari Vääräkangas.
******************************************************
FTF-löytäjän toivotaan tekevän seuraavan aakkoskätkön muutaman viikon kuluessa.
- Kätkön tulee olla järjestyksessä seuraava aakkonen.
- Seuraava kätkö voi olla helpohko tradi, multi tai mysteeri. Miksei miittikin jos siltä tuntuu.
- Kätkön tulee olla Ylivieskan alueella.
- Kirjoita FTF-loggaukseen ellet halua tehdä sarjan seuraavaa kätköä.
- Tarvittaessa tämän kätkön tekijä, sarjan aloittaja (geostalkkeri) tai joku muu kätkösarjan tekemiseen osallistunut organisoi seuraavalle kätkölle toisen tekijän.
- Nimeä uusi kätkö samalla periaatteella kuin tämä löytämäsi.
- Kätkön ei tarvitse olla jokin tietty paikka, vaan jos ko. aakkospaikkaa ei löydy, voit käyttää mielikuvitusta paikan, tarinan ja purkin suhteen.
- Tarkoituksena on saada uusia laadukkaita kätköjä lähialueen mielenkiintoisiin paikkoihin.
- Tavoitteena on myös tuottaa Ylivieskaan uusia kätköjä uusien kätkijöiden toimesta.
- Sarjaa on tarkoitus tehdä A:sta Ö:hön. Kopioi tämä tähtien välinen osuus tekstistä seuraavan kätkön vastaavaan kohtaan, jotta sarja jatkuisi.
*******************************************************