Rakilan kylä sijaitsee Haminassa museotien eli vanhan "Suuren rantatien" varrella entisen Vehkalahden alueella. Rakilassa on pienellä alueella useita mielenkiintoisia historia- ja luontokohteita. Tämä kätkösarja ”Rakilan erikoiset” esittelee niistä neljä. Kätköt I-III ovat löydettävissä omina erillisinä kätköinään. Kukin niistä sisältää myös vihjeen, jonka tarvitset neljännen eli bonuskätkön koordinaattien ratkaisemiseksi. Kätköt muodostavat kokojensa puolesta sarjan microsta largeen.
Rakilan eli Brakilan talonpoikaiskylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Haminan kaakkoispuolella, suojaisan Rakilanlahden luoteisrannalla, aivan Suuren rantatien eteläpuolella. Brakila mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Brakilan vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Brakilasta on merkitty 3 taloa, mutta tiloista kaksi autioitui vielä samalla vuosisadalla. Jäljelle jääneen Sigfrid Heikinpoika Brakin viljelys jäi pysyvästi yksityistilaksi, ja pystyi vuodesta 1630 alkaen varustamaan ratsumiehen. Turun rauhan (v. 1743) jälkeen vanhaa Viipurintietä pitkin matkanneet venäläiset joukko-osastot alkoivat aiheuttaa niin paljon harmia ja tuhoa, että Brakilan silloinen isäntä Heikki Samuelinpoika ”jätti huokaillen suuren vaivannäkönsä silleen ja muutti muualle”.
Seuraavaksi Brakilan tilan sai haltuunsa haminalainen kauppias ja sahanomistaja Reinhold Böisman, jonka aikana vanhasta talonpoikaistilasta tehtiin kartano. Kartano rakennettiin osittain uudestaan 1836 ja sen keskiosaa korotettiin 1850-luvun alussa. Klassiset piirteet rakennus sai vuonna 1920. Puistomaisessa ympäristössä on lisäksi muitakin rakennuksia, jotka on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Työläisten asuinrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta samoin kuin hiekkarannalla oleva klassismia edustava uimahuone. Kuninkaantien varrella sijaitsivat myös kartanon torpat, joiden torpparit huolehtivat viljelyksistä 1800-luvulla.
Kartanon länsipuolella olevalle Rakinvuorelle rakennettiin ilmavalvontatorni vuonna 1935. Varsinainen ilmavalvontatukikohta sijaitsi Brakilan kartanossa. Brakilan ilmavalvontatorni oli käytössä sekä talvi- että jatkosodan aikana. Jatkosodan aikana Brakilan kartanossa toimi myös Päämajan tiedusteluosaston alaisen Radiopataljoonan meritiedustelusta vastannut yksikkö. Sodan jälkeen vuonna 1946 kartanoon sijoitettiin Karjalan evakkoja, yhteensä 17 perhettä. Myöhemmin kartano siirtyi yksityisomistukseen. Kartanon päärakennuksen kohtaloksi tuli lopulta tuhoutuminen tulipalossa 9.6.2008. Varsinainen kartanon alue on yksityisaluetta, jonne on sivullisilta pääsy kielletty.
Lähteet:
http://kulttuuriymparisto.nba.fi; http://www.elsokilta.net
…………………………………
Kätkökuvaus (Myllyvuori): Rakilan kartanon pohjoispuolella sijaitsee Myllyvuori (tunnetaan myös nimillä Myllykallio tai Myllymäki). Myllyvuoren huipulla on ympyrän muotoon asetetut tuulimyllyn peruskivet. Tuulimyllyn historiasta, sen omistajasta tai käyttäjistä ei ole tietoa. Jäljellä olevista peruskivistä voi päätellä, että mylly on ollut pyöreä.
Ole varovainen (varsinkin jos olet lasten tai koirien kanssa liikkeellä), sillä myllyn peruskivien luona on paljon lasinsiruja. Paikalta löytyy myös melkoinen määrä rynnäkkökiväärin ja sotilaskiväärin hylsyjä. Hylsyjen seassa on myös ruostuneita sotilaskiväärin patruunakampojen osia. Itse kätkö sijaitsee hieman myllyn paikasta sivussa. Läheltä löytyy myös komeita siirtolohkareita. Polkupyörä-attribuutista sen verran, että kätkö on oiva maastopyöräilykohde, mutta tavallinen mankeli hyytyy kyllä ennen purkkia.
Kätköstä löydät kätkösarjan ensimmäisen vihjeen, jonka tarvitset bonuskätkön koordinaattien ratkaisemiseen.