Liimatan taival eli Ylä-Keyrityn järven kierto (23 km) sijaitsee Rautavaaralla Metsäkartanon maisemissa. Maisemiltaan monipuolinen polku, joka lähtee Metsäkartanolta ja kiertää järven Holinrotkon kautta. Polun varrella on pitkospuu osuuksia, kapulalossi ja useita taukopaikkoja. Reitti on merkitty punaoranssein pantamerkinnöin puissa, paaluissa ja risteysviitat. Reitti on helppokulkuinen, mutta Hollinrotkossa vaikea.
Kätkösarja on asetettu polun läheisyyteen ja toteutus vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan. Osa reitistä kulkee luonnonsuojelualueella.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii luontoon.fi verkkopalvelu.
Kätkö sisältää vain lokivihkon, joten oma kyna ja teroitin matkaan.
____________________________________________________________________________
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto I
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on mielenkiintoinen kokonaisuus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan rajamailla. Kansallispuisto on maisemaltaan selkeästi kaksijakoinen. Maisemaa hallitsevat kuivan karut mänty-valtaiset kankaat sekä lukuisat laajat ja avoimet nevat, joista merkittävin on Kauhaneva.
Puisto soveltuu lyhyisiin luontoretkiin. Retkeilijää palvelee Kauhalammin kiertävä noin 2 km:n pituinen pitkospuulenkki. Lintujen ja maisemien tarkkailua varten lammen pohjoispuolella, suon reunalla, on luontotorni.
Kauhaneva on Etelä-Pohjanmaan laajin kermikeidassuo. Luoteispuolellaan sijaitsevan Kampinkeitaan kanssa se muodostaa kansainvälisesti merkittävän suoalueen.
Kermikeidassuot ovat turpeen kasvun myötä ympäröivästä kivennäismaasta irtautuneita soita. Niiden keskusta on usein muutaman metrin laitoja korkeammalla. Keidassuon keskiosien vesi- ja ravinnetalous on pelkästään sadeveden varassa. Sadevedestä kasvit eivät juuri saa ravinteita, joten suon keskiosat ovat kasvillisuudeltaan karuja.
Historia:
Nykykäsityksen mukaan kiinteä asutus syntyi Kauhajoelle ja Karviaan varsin myöhään, vasta 1500 -1600-luvulla. Kauhanevan-Pohjankankaan mäntykankailla ja avoimilla nevoilla on ihminen käynyt pyyntiretkillä jo kivikaudella. Alueella on ollut eränkäynnin tukikohtia, eräsijoja, joista käsin on vuosisatoja metsästetty, kalastettu, kaskettu ja poltettu tervaa.
Pohjankankaan mäntymetsät olivat otollista raaka-ainetta tervanpoltolle ja hiilenvalmistukselle. 1600 -1800-luvulla tervanpoltto oli merkittävin elinkeino maanviljelyn ja karjanhoidon ohella. Tervanpolton kukoistuskausi oli 1700-luvulla, jolloin laivanrakennus kiihtyi maailmalla sotatoimien vauhdittamana.
Kauhanevan-Pohjankankaan läpi kulkeva Kyronkankaan tie on mainittu jo 1500-luvulla maamme vanhimmassa tiestöä koskevassa selvityksessä. Tie oli tuolloin pelkkä polku, mutta myöhemmin siitä tuli kesäaikaan käytetty ratsutie, sitten tärkeä postitie ja 1700-luvulla vilkkaasti liikennöity reitti Pohjanmaalta Etelä-Suomeen.
____________________________________________________________________________
HUOMIO. Kaikilla kosteilla osuuksilla ei ole pitkospuita. Reitin varrella osa pitkospuista ja silloista ovat huonokuntoisia, joten varovaisuutta.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, käyttäkää lyhennettä nimimerkeistänne.