Salon kaupunki on vaikeassa tilanteessa. Nyt on aika tehdä kuntalaisen osa ja luoda lisää eloa kaupunkiin. Tämän sarjan myötä piristämme omaa yhteistoimintaamme ja alueen jo rikasta kätkötarjontaa. RoS on salolaisten kätköilijöiden muodostaman facebook-ryhmän yhteinen tempaus.
Fredrik Selänne, Edvard Elomaa ja K.G. Alijoki ostivat aluksi omiin nimiinsä 1939 Muurlan Isontalon kartanon yleisestä huutokaupasta. Pian tämän jälkeen tila myytiin kannatusyhdistyksen omistukseen. Kansanopisto työ päätettiin aloittaa 1.11.1939 Muurlan Isontalon rakennuksissa. Sodan sytyttyä sai Muurlan Isontalo pian tilapäisasukkaiksi Karjalasta tulleita siirtolaisperheitä ja kansanopiston perustaminen keskeytyi.
Alku tapahtui nopeaan tahtiin ja sodan keskellä niin että ensimmäiselle kurssille tuli vain 16 tyttöä. Ensimmäiset kurssit pyörivät tyttöoppilain, mutta kuudennella kurssilla oli jo poikaoppilaitakin. Keväällä 1949 Opiston päärakennus paloi. Opetustoimintaa jatkettiin "tupakurssein" kunnes uusi päärakennus valmistui. Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti Märtha Lilius-Tallroth ja päärakennus vihittiin käyttöön 19.10.1952.
Kansanopiston vanhaan ohjelmaan, ennen linjajakoa, kuului paljon käytännön töitä. Kansakoulu oli usein ainoa pohjakoulutus. Opettajat ohjasivat oppilaita ammatinvalinnassa. Monet palasivat koteihinsa perinteisiin maaseudun töihin, mutta kansanopisto auttoi löytämään myös uusia mahdollisuuksia teollisuuden, kaupan ja monien muiden ammattialojen joukosta. 50-luvusta Opisto selvisi suurien oppilasmäärien ja lahjoitusten turvin.
Muurlan opistolla linjaopintoina voi suorittaa valokuvauslinjan tai sarjakuvataiteen linjan. Linjoilla opiskelu on päätoimista ja opintotukeen oikeuttavaa.
Valokuvauslinja kestää kaksi lukuvuotta. Opiskelun sisältö perustuu valokuvaajan ammattitutkinnon vaatimuksiin. Linja on tarkoitettu valokuvauksesta kiinnostuneille, sitä harrastaneille ja alan koulutukseen pyrkiville[2].
Sarjakuvataiteen linja kestää 1-2 lukuvuotta. Sarjakuvataiteen linjalla etsitään kuvallisen ilmaisuun ja tarinan kerrontaan omaa ääntä ja kädenjälkeä. Koulutus antaa käsityksen alasta ja työmahdollisuuksista sekä valmiudet löytää oma tie visuaalisen alan koulutusmahdollisuuksien viidakosta[2].
Opiskelu muodostuu käytännön harjoituksista ja työpajoista, luennoista, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja palautteesta sekä näyttelyissä ja sarjakuvatapahtumissa vierailuista. Linjan opettajat ovat sarjakuva-alan, kuvataiteen ja käsikirjoittamiset ammattilaisia. Keväällä opiskelijat pitävät yhteisnäyttelyn ja tekevät yhteisjulkaisun.
Monimuoto-opintoina Opistolla voi suorittaa kuvataidelinjan, työnohjaajakoulutuksen (antaa ammatillisen pätevyyden), elämäntaitoa logoterapiasta-kurssin ja ekspressiivisen taideterapia-kurssin perusosan tai jatko-osan. Monimuotokoulutus on nimensä mukaisesti monimuotoista opiskelua ja sopii hyvin esimerkiksi työssä käyville. Monimuotokoulutukseen kuuluu pääsääntöisesti lähiopetuspäiviä n. kerran kuussa, joiden aikana opetusryhmä kokoontuu tarkastamaan opiskelemaan aihetta ja loput opetuksesta tapahtuu annettujen ohjeiden mukaisesti omaan tahtiin esimerkiksi materiaalin ja harjoitustöiden parissa.
Kuvataidelinja monimuoto-opintoina on tarkoitettu kuvataiteesta kiinnostuneille, taidealojen oppilaitoksiin pyrkiville tai kuvataidetta työssään tarvitseville. Linjalla voi syventää harrastuneisuutta, mutta myös parantaa mahdollisuuksia päästä opiskelemaan taidealan korkeakouluihin ja ammattikorkeakoulujen taidelinjoille. Linjan opetus sisältää teoriaa ja käytäntöä. Opetus tapahtuu osin yhteistyössä Opiston valokuvaus- ja sarjakuvataiteen linjojen kanssa seminaaripäivien ja asiantuntijaluentojen järjestämällä.
Työnohjaajakoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään työyhteisöjen toimivuutta, tukemaan ihmisten työssä jaksamista ja joille ihmisyyden säilyminen työyhteisössä on tärkeää. Työnohjaajakoulutus antaa ammatillisen pätevyyden toimia työnohjaajana yksilöille ja ryhmille yrityksissä ja muissa työyhteisöissä sekä valmiudet toimia mentorina, sparraajana ja coachina. Koulutuksen logoterapeuttinen viitekehys perustuu logofilosofiseen näkökulmaan, jonka rinnalla kulkevat yhteisöllisyys ja voimavarakeskeisyys. Opiskeluun vaaditaan riittävät tiedot logoterapian perusteista. Logoterapiaopinnot voi suorittaa myös tämän koulutuksen yhteydessä.
Elämäntaitoa logoterapiasta Logoterapia on neurologian ja psykiatrian professorin Viktor E. Franklin (1905-1997) kehittämä tarkoituskeskeinen eksistenssifilosofinen ja terapeuttinen malli, jonka avulla omaan elämään ja työhön voi löytää uutta mielekkyyttä, visioita, rohkeutta, toivoa ja keinoja. Franklin näkemyksen mukaan ei ole olemassa toivotonta tilannetta eikä ihmistä, jolla ei olisi mahdollisuutta. Kurssilla etsitään logoterapian ajatuksista eväitä omaan jaksamiseen ja motivaatioon. Logoterapia on jokaisen ihmisen ainutkertaisen arvon tunnustavaa humaania psykologiaa ja eksistenssifilosofiaa. Se on hyvin maanläheistä ja käyttökelpoista arkielämässä ja työssä.
Ekspressiivinen taideterapian peruskoulutus on suunnattu sosiaali,- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka haluavat löytää uudenlaisia välineitä omaan työhönsä. Koulutuksen tarkoituksena on, että osallistuja sekä kokeilevan, kokemuksellisen että teoreettisen tietämyksensä perusteella löytää keinoja, joilla rikastuttaa ihmisen kasvua, oppimista ja muutosta. Koulutus antaa osallistujalle perusvalmiudet käyttää ekspressiivisen taideterapian - taiteiden välistä - työskentelyotetta tarkoituksenmukaisella tavalla omaan työhönsä soveltuen. Koulutusryhmässä työskentely painottuu osallistujan omaan tekemisen prosessiin ja sen reflektoimiseen sekä vuorovaikutukseen ryhmässä. Oppiminen pohjautuu kokemukselliseen oppimiseen ja eri taidelajien väliseen työskentelyyn.
(lähde wikipedia)
Lisäksi opisto on koitunut monen Muurlalaisen "kohtaloksi", koska pieneen kylään saapui syksyisin paljon nuoria naisia ja monia liittoja on sen seurauksena syntynyt.
Opisto toimii lisäksi kesähotellina ja arkisin lounaspaikkana.
muuelan opisto
wikipedia.